Vuoden 2024 hantvärkkäriksi valittu yrittäjä ja savitaiteilija Pia Zettinig iloitsee Turun Yrittäjiltä saamasta tunnustuksesta. Zettinig on laittanut sormensa saveen ensimmäisen kerran kaksivuotiaana, kun hänen äitinsä valmisti lapsia varten dreijan perheen mökille.

– Olin ainut sisaruksista, joka innostui sitä käyttämään, mutta siitä syttyi elinikäinen kipinä. Olen tehnyt savitaidetta ja keramiikkaa oikeastaan koko elämäni, vaikka siinä oli taukoa ulkomailla vietettyjen vuosien jälkeen, Zettinig kertoo.

Vietettyään reilu kymmenen vuotta ulkomailla New Yorkissa, Kanadassa ja Uudessa-Seelannissa Zettinig palasi takaisin Suomen Turkuun perheensä kanssa vuonna 2008. Hän on tehnyt töitä myös muun muassa fysioterapeuttina, mutta parhaillaan hänen elämänsä pyörii kokonaisvaltaisesti jollakin tavalla saven ympärillä.

– Perustin Tierra Finlandian osakeyhtiönä vuonna 2017, ja se on työllistänyt minut täyspäiväisesti. Luovan työn lisäksi vastaan työssäni myynnistä, markkinoinnista, sosiaalisen median sisällöistä ja postauksista, puhumattakaan laskutuksesta, huolehdin kirjanpidosta, valokuvaamisesta, tuotannon kehittämistä, logistiikasta, Zettinig kertoo.

Zettinigillä on Turussa iso, valoisa 200 neliömetrin kokoinen tunnelmallinen ja kaunis ateljee, jossa hän työskentelee.

– Olen usein keraamikkona saanut kuulla, että harrastanko autotallissani savitöitä tai saanko apurahaa. Mutta kumpaankin vastaus on että en, hän hymyilee.

Zettinig toteutti muun muassa kauppatorin avajaisia varten 200 Turku-aiheista reliefiä, jotka ovat esillä kauppatorin paviljonkien porraskäytävissä. Näihin hän sai käyttöönsä kauppatorin työmaalta kaivettua savea.

Hän järjestää yrityksessä myös kursseja, jossa ihmiset pääsevät vapautumaan savitöitä tehdessä.

– Silloin heitämme välillä savea ympäriinsä, ja annamme luovuudelle vallan. Kutsun sitä savitaatioksi, sillä siinä yhdistyvät meditaatio ja saven työstäminen. Emme varsinaisesti rakenna mitään varsinaista savityötä silloin, hän kertoo.

Yksi osa Zettinigin työstä kuluu surutyön parissa. Sillä hän valmistaa savesta biologisesti hajoavia uurnia. Hän kertoo, että yksi tärkeä ydin hänen tekemisessä on se, että voi tuoda surun ja kuoleman sanomaan kauneutta ja hyviä asioita.

Hänen mielestään kuolema on kovin tabu aihe, josta pitäisi voida puhua enemmän ääneen.

– Olisi hienoa, jos oppisimme arvostamaan myös omassa elämässämme niitä kauniita asioita, vaikka olemme saaneet syntymälahjaksi sen kuolemanpelon. Jos uskallamme kohdata sen pelon, niin se voi vapauttaa meitä kaiken hyvän ja iloisen kokemiseen, Zettinig pohtii.

Marianne Rovio