Ekologisuus ei ole enää vain tiedostavimpien valinta, vaan edessä siintävä vääjäämättömyys. Silti vain joka neljäs suomalainen on tietoinen oman asumisensa hiilijalanjäljestä. Starkin Suomalaiset remontoivat ja rakentavat -tutkimuksen mukaan toivo elää 18–24-vuotiaissa nuorissa, sillä heidän keskuudessa tietämys aiheesta on 60 prosentin tasolla.

– Vaikka oman asumisen tarkka hiilijalanjälki ei ole tiedossa, niin suomalaiset ovat kyllä valveutuneita asiassa, ja suomalaisilla on tietoa asumisen ympäristövaikutuksista. Tämä on erittäin hyvä asia ympäristömme kannalta, muodostaahan asuminen noin 18 prosenttia keskivertosuomalaisen hiilijalanjäljestä, Starkin toimitusjohtaja Harri Päiväniemi toteaa.

Kuinka hiilijalanjälkeä voi pienentää? Asiaan kannattaa kiinnittää huomiota jo remontointivaiheessa suosimalla ekologisia materiaalivalintoja. Tutkimusotannan mukaan näin toimii alle kymmenes vastaajista.

Pitkäikäiset rakennus- ja remontointimateriaalit tulevat hiilijalanjäljen ja kukkaronkin kannalta järkeviksi valinnoiksi, kunhan ei toteuta remontteja liian tiuhaan. Nykyisin voi valita myös kierrätettävät kalusteet.

Talvella merkitystä on sähkösopimuksella. Uusiutuva energia on armollinen hiilijalanjäljeltään, kuten myös aurinkoenergia. Moni onkin innostunut vuoraamaan kattopellit aurinkokennoilla kalliin sähkön hinnan takia. Ilmalämpöpumppu ja maalämpö tulevat kannattaviksi vaihtoehdoiksi pitkällä tähtäimellä.

Myös sillä on vaikutusta hiilijalanjälkeen, mitä ostaa kotiin. Tarvitsetko todella kaikkea tavaraa, vai pärjäisitkö ilman? Voitko korjata rikki menneen koneen tai esineen? Mitä enemmän laitteita, sitä enemmän niihin tarvitaan sähköä. Ainakin kannattaa hankkia jakorasia on/off -kytkimellä.

Kodin ylläpidon kustannuksiin liittyvät myös jätehuoltomaksut. Kun kierrättää kaiken ohjeiden mukaisesti, tarvitsee sekajätteen tyhjennystä harvemmin. Parhaimmillaan hiilijalanjäljen minimoinnista voi kehittää taiteenlajin, josta luonto kiittää myös rahaa säästävällä palkinnolla.

Eveliina Portnoj