– Minulle tämä on uskon ja lohdun paikka. Tämä talo tuottaa suunnattomasti iloa elämääni. Työyhteisö, vapaaehtoiset ja talon historia antavat toivoa, jota ei näinä aikoina ole koskaan ole liikaa, toteaa Mannerheimin lastensuojeluliiton Varsinais-Suomen piirin toiminnanjohtaja Janina Andersson Perhetalo Heidekenin käytävällä.

Carl von Heidekenin synnytyssairaalana vuonna 1890 avaama Heideken on suuri kivirakennus, josta Anderssonin mukaan huokuu keveys. Hänen mukaansa henki on täysin toisenlainen kuin toisen ihmisten hyvin tunteman kivirakennuksen.

– Kun olin eduskunnassa töissä, se talo tuntui tosi raskaalta. Heideken tuntuu kevyeltä, 16 vuotta kansanedustajana työskennellyt Andersson vertaa.

Heideken on monelle turkulaiselle tärkeä maamerkki ja yksi turkulaisuuden vahvoista symboleista. Myös Anderssonille Heideken on ollut tärkeä rakennus, vaikka hän onkin syntynyt Tyksissä.

– Täysi-ikäisyyden kynnyksellä havahduin siihen, että monet pohtivat, missä ovat syntyneet ja että se oli monille tärkeää. Muistan myös, että keskustelu Heidekenin puolesta oli kiihkeää, kun tulin politiikkaan. Mutta olin silloin todella nuori, en muista yksityiskohtia.

Viimeisen kymmenisen vuotta Heideken on ollut Anderssonille myös työpaikka. Se on muuttanut suhdetta Heidekeniin läheisemmäksi.

– Ennen kuin tulin tänne töihin, Heideken oli ”vain” hieno vanha talo, jolla on vahva symboliarvo Turussa. Nykyään tämä on suunnaton ilon aihe.

– Minusta on ihanaa, että kun tämä on niin tärkeä ja rakas paikka niin monelle turkulaiselle. On mahtavaa, että tämä talo elää ja hengittää lapsia ja lapsiperheitä edelleen. Pelkästään alakerran Marakatissa käy 9 000 kävijää vuodessa.

Andersson on myös omalta osaltaan koittanut pitää Heidekenin iloisena ympäristönä. Toiminnanjohtajan työhön kuuluu väistämättä myös tylsää byrokratiaa.

– Olen koittanut vaalia sitä tähän rakennukseen liittyvää keveyttä. Teen esimerkiksi raskaat paperityöt kotona. Täällä kohtaan ihmisiä. Tulen tänne tekemään kivoja asioita.

Oman ikääntymisen myötä Andersson on myös huomannut, että suhde Heidekeniin, ja muihin vanhoihin rakennuksiin, syvenee.

– Turussa on hirveän paljon rakennuksia, joihin itselläni liittyy paljon muistoja. Heideken on myös jatkumoa sille, että talo hengittää paitsi omaa historiaani myös eri sukupolvien historiaa. Mitä vanhemmaksi tulen, sitä enemmän olen alkanut arvostaa sitä ja miettiä, mitä kaikkia tarinoita nämä seinät kantavat sisällään.

Ilkka Lappi