Nykyisellään Kaivokatu nousee Hämeenkadulta Itäistä Pitkäkatua kohti Kurjenkaivonkentän molemmin puolin, mutta aina ei ole ollut näin. 1800-luvulla Kurjenkaivonkentältä pohjoiseen, Itäiselle Pitkäkadulle, nimi oli Kaivokatu ja etelään Hämeen poikkikatu. Kaivokadun nimi annettiin Hämeen poikkikadulle 1890.

1800-luvun lopulla oli siis kaksi Kaivokatua, joiden välissä oli Kurjenkaivonkenttä. Kadut yhdistettiin 1900-luvun puolella avaamalla yhdyskatu Kurjenkaivonkentän läpi.

Kaivokadun nimi juontaa yleiseen kaivoon, jota turkulaiset ovat käyttäneet jo ennen Turun paloa. Kaivo on sijainnut nykyisen Kaivokadun ja Itäisen pitkäkadun risteyksen tuntumassa. Vuodelta 1894 olevassa kartassa tätä alkuperäistä kaivoa ei kuitenkaan enää löydy. Sen sijaan lähempänä Hämeenkatua kaivoja oli kaksin kappalein.

Toinen kaivoista oli ilmeisesti niin sanottu Katunpään kaivo, josta on mainintoja jo 1700-luvulta lähtien. Kaivo sijaitsi kadunpäässä tullin vieressä.

Kaivokadun merkittävimmät rakennukset ovat entiset Sirkkalan kasarmin rakennukset, jotka ovat nykyään Turun yliopiston raknnuksia. Pehr Johan Gylichin vaivaistaloksi 1830-luvulla suunnittelema rakennus sekä Axel Hampus Dahlströmin kasarmirakennus muodostavat tänäkin päivänä näyttävän kokonaisuuden.

Ilkka Lappi