Kuuma tuhka aiheuttaa vuosittain yli sata pelastustehtävää Pelastustoimen Pronto-tietojärjestelmän mukaan. Paloista reilu kolmannes tapahtuu rakennuksissa, yhtä usein palaa maastossa. Muissa paikoissa kuten roska-astioissa palaa tuhkan takia noin 30 kertaa vuodessa.

– Tuhkasta alkaneita rakennuspaloja tapahtuu eniten lämmityskauden aikana joulukuussa sekä alkuvuodesta. Tuhkan aiheuttamia maastopaloja syttyy tyypillisesti touko-, kesä- ja heinäkuun aikana, kertoo paloinsinööri Kari Ylönen Kanta-Hämeen pelastuslaitokselta tiedotteessa.

– Usein tuhkaa käsittelevät henkilöt kuvittelevat toimivansa turvallisesti. Tuhkien esimerkiksi oletetaan olevan jo jäähtyneitä ja ne laitetaan muoviastiaan. Tämä kertoo siitä, että ihmisillä ei ole riittävästi tietoa tuhkan vaaroista, jatkaa Ylönen.

Pohjantähden korvausasiantuntijan Suvi Santajärven mukaan huolellisuus todella kannattaa.

– Suurin osa vahingoista olisi vältettävissä, jos toimitaan oikein. Tulipalosta voi pahimmillaan aiheutua satojen tuhansien eurojen vahinko.

Tyhjennä tuhkat kannelliseen metalliastiaan, älä koskaan käytä muovista astiaa. Älä säilytä tuhkia terassilla tai muulla helposti syttyvällä alustalla ja pidä astia kaukana kaikesta syttyvästä materiaalista. Anna tuhkan jäähtyä kunnolla ennen tulipesän tyhjentämistä. Jos lämmität takan illalla, tuhkat eivät ole aamulla riittävän viileitä.

Tuhka saattaa leimahtaa tuleen vielä usean vuorokauden jälkeen. Tuhkan vaarallisuus perustuu siihen, että tuhka eristää hyvin lämpöä. Tulisijasta poistettavan tuhkan joukossa on aina nokea ja hiilenpaloja, jotka saattavat alkaa kyteä tuhkan sisällä.

Nuohouksen tarkoituksena on puhdistaa tulisijat ja savuhormit sekä samalla arvioida niiden kuntoa. Kiinteistönomistaja vastaa nuohouksen järjestämisestä. Asunnon tulisijat hormeineen tulee pelastuslain mukaan nuohota kerran vuodessa ja mökilläkin vähintään kolmen vuoden välein. Varmistu vuokralaisena siitä, että vuokraamasi mökin tai asunnon nuohouksesta on huolehdittu. Muista tutustua myös tulisijojen käyttöohjeisiin ennen niiden käyttöä.

Elävä tuli on aina riski, joten älä jätä takkaa valvomatta. Varmista, että takka vetää kunnolla. Kosteilla ilmoilla ilmalukon riski kasvaa, kun hormi on kylmä ja kostea. Ilmalukko saattaa sysätä kaikki savut sisälle, vaikka takka ensin tuntuisikin vetävän hyvin. Savu- ja nokivahinko voi olla suuri, jos asiaan ei pystytä reagoimaan nopeasti. Noki voi tummentaa asunnon tai mökin rakenteet, eikä savun haju välttämättä irtoa pinnoista ja tekstiileistä ilman hajunpoistokäsittelyä. Näiltä vahingoilta on helppo välttyä lämmittämällä takkaa ensin pikkuhiljaa. Myös koneellinen ilmastointi kannattaa sammuttaa tai laittaa sen takkakytkin päälle lämmittämisen ajaksi.

Älä käytä alkoholia takan lämmityspuuhissa. Alkoholin vaikutuksen alaisena riski ylilämmittämiseen kasvaa ja huolimattomuusvirheiden todennäköisyys lisääntyy. Suuri lämpökuorma voi murtaa hormin tiiliä ja saada aikaan halkeamia, joista palokaasut karkaavat. Palokaasut voivat sytyttää lähellä olevan materiaalin tuleen.

Polta takassa vain polttopuuksi kelpaavaa puuta. Koivu on useimpien suosikki, koska sen puuaines on tiheää ja tilavuuteen nähden koivun lämpöarvo on paras. Tarkista, että poltettava puu on kuivaa, sillä märkä puu palaa huonosti eikä tuota palaessaan yhtä tehokkaasti lämpöä. Kosteat puut lisäävät myös pienhiukkaspäästöjen määrää ja takka nokeentuu helpommin. Nokipalon riski kasvaa, mitä enemmän nokea piippuun muodostuu.

Älä polta takassa maalattua tai painekyllästettyä puuta, lastulevyä tai esimerkiksi maitopurkkeja tai muovia. Näiden materiaalien palaessa voi muodostua suolahappoa sekä vapautua raskasmetalleja. Ne ovat haitallisia niin ympäristölle, takalle kuin käyttäjillekin.

Palovaroitin on pakollinen kiinteistön varuste, joka havaitsee savun ja muut palokaasut. Se ei kuitenkaan reagoi ilmassa olevaan hiilimonoksidiin eli häkään. Häkä on hajutonta, mautonta, väritöntä ja myrkyllistä kaasua, jota ihminen ei voi havaita. Häkävaroitin täydentääkin palovaroittimen antamaa turvaa niin asunnoissa, mökeillä kuin asuntoautoissa ja -vaunuissa.

On suositeltavaa, että asunnon palovaroittimet ketjutetaan yhteen. Silloin kaikki varoittimet hälyttävät, kun yksi varoitin havaitsee savua. Näin todennäköisyys hälytyksen havaitsemiseen kasvaa.

Testaa palo- ja häkävaroittimien toimintakyky säännöllisesti. Noudata laitteiden valmistajan ohjeita käyttöiästä. Tutkimuksissa on todettu, että esimerkiksi palovaroittimen ikääntyminen vaikuttaa palon tunnistamiseen. Vanha palovaroitin ei välttämättä reagoi savuun, vaikka merkkiääni toimisikin. Tästä syystä varoittimet tulee vaihtaa uusiin tarpeeksi usein – palovaroitin 5–10 vuoden välein, häkävaroitin voi olla tarpeen vaihtaa tätäkin useammin.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)