Hirvionnettomuuksien määrä on kääntynyt kasvuun Suomessa. Viime vuonna sattui yli 1 600 hirvionnettomuutta, kun edellisvuonna niitä sattui noin 1 500. Etenkin syys-lokakuussa autoilijoiden on syytä olla valppaana, kun hirvet ovat aktiivisimmillaan ja keliolosuhteet muuttuvat haastavammiksi.

Hirvien liikehdintä lisääntyy merkittävästi syksyisin, kun eläimet etsivät sopivia talvehtimispaikkoja, kiima-aika aktivoi niitä tavallista enemmän ja metsästyskausi saa hirvet vaihtamaan liikkumisreittejään.

– Syyskuussa voi olla jo runsaasti sateita ja illat hämäriä. Nämä seikat lisäävät vahinkoriskiä hirven sattuessa kohdalle. Onnettomuustilanteissa hirvi usein juoksee yllättäen ajoneuvon eteen tai kylkeen, jolloin reagointiaikaa jää hyvin vähän. Siksi tien päällä tulee olla nyt tarkkana, muistuttaa Fennian ajoneuvovahinkojen palvelupäällikkö Mira Heikkinen tiedotteessa.

Hirvikannan koko oli viime vuoden lopussa Luonnonvarakeskuksen arvion mukaan noin 87 000 hirveä, eli samaa suuruusluokkaa kuin edellisvuonna.

Hirvikolareiden määrät vaihtelevat maakunnittain. Luonnonvarakeskuksen mukaan hirviä esiintyy ennen kaikkea Pohjanmaalla, Lounais-Saaristossa sekä eteläisellä rannikolla.

Eniten hirvikolareita sattuu Pohjois-Pohjanmaalla ja Uusimaalla. Näissä maakunnissa on vuosittain paljon liikennettä ja etenkin Pohjois-Pohjanmaalla monet maakunnan vilkkaat tiet kulkevat hirvien vaellusreittien poikki. Keski-Suomessa hirvionnettomuuksien määrä on puolestaan kasvanut viime vuonna.

– Viime vuoden tilastot eivät tietenkään takaa tämän vuoden tapahtumia, mutta niistä saa arviota, mihin suuntaan ollaan menossa, Heikkinen muistuttaa.

– Onnettomuusmääriin vaikuttavat hirvikannan koon lisäksi muun muassa liikenteen määrä ja maakunnan koko. Eri puolilla Suomea on myös hieman eroja siinä, mitkä hirvieläimet aiheuttavat onnettomuuksia. Esimerkiksi Lapissa hirvien osuus onnettomuuksissa on vähäinen, mutta poro-onnettomuuksia sattuu enemmän. Etelä-Suomessa taas peurat ja kauriit korostuvat onnettomuustilastoissa.

Eniten hirvionnettomuuksia sattuu Pohjois-Pohjanmaalla ja Uusimaalla. Keski-Suomessa hirvionnettomuuksien määrä lisääntyi merkittävästi viime vuonna. Lähde: Tilastokeskus

Tehokkain tapa vähentää hirvionnettomuusriskiä on nopeuden sopeuttaminen olosuhteisiin ja hirvivaroitusmerkkien huomioiminen. Heikkinen muistuttaa, että hirvivaroituskilvet on sijoitettu juuri sellaisiin paikkoihin, joissa tiedetään hirvien ylittävän teitä säännöllisesti.

– Hirvieläinten kohtaamisessa tilannenopeus voi olla hyvin ratkaiseva. Pienelläkin nopeuden vähentämisellä voi olla hyvin suuri vaikutus. Kannattaa myös kiinnittää omaan ajokuntoon huomiota – esimerkiksi väsyneenä ajaminen heikentää reaktionopeutta, varsinkin hämärän aikaan. Kannattaa myös varata matkan tekoon riittävästi aikaa, jotta ei ole tarpeen kiirehtiä, Heikkinen korostaa.

Heikkinen muistuttaa myös turvavälien merkityksestä. Jos turvaväli on liian pieni ja edellä ajava ajoneuvo joutuu jarruttamaan äkisti, on peräänajon riski hyvin suuri.

Heikkisen mukaan Fennian hirvivahinkovakuutus korvaa ajoneuvon ja hirven törmäyksestä aiheutuvia vahinkoja.

– Omaa vakuutusturvaa voi lisäksi täydentää kolarivakuutuksella, joka kattaa muun muassa hirvieläimen väistöstä johtuneen tieltä suistumisen seurauksena ajoneuvolle aiheutuneet vahingot, Heikkinen lisää.

Hiljennä nopeutta etenkin alueilla, joissa varoitetaan hirvien tienylityksestä. Pienikin nopeuden vähentäminen vähentää merkittävästi onnettomuusriskiä.

Tarkkaile pientareita hirvien varalta. Etenkin paikoilla, joissa hirviaita loppuu tai näkyy merkkejä metsästäjistä, kannattaa nopeutta hiljentää.

Mikäli hirvi juoksee tielle, pyri väistämään sitä sen tulosuunnasta hirven takaa.

Aja virkeänä ja terveenä, maltillisella nopeudella. Vältä huonoissa sääolosuhteissa ajamista, jos mahdollista. Käytä turvavyötä ja keskity liikenteeseen.

Jos joudut itse tai huomaat toisen joutuneen onnettomuuteen hirvieläimen kanssa, varoita muuta liikennettä ja huolehdi loukkaantuneista. Soita hätänumeroon 112 ja anna riittävä paikkakuvaus.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)