Suomalaiset kokevat riittämättömän turvavälin ja valojen käyttämättömyyden talviliikenteen suurimmiksi riskitekijöiksi, selviää Liikenneturvan kyselystä. Ennakoiva kuljettaja opettelee valojen käytön etukäteen ja muistaa tien päällä sekä riittävän turvavälin että sopivan tilannenopeuden.

Talvisen liikenteen yksi suurimmista turvallisuusongelmista on keliin nähden liian lyhyt turvaväli. Yhdeksän kymmenestä (89 %) Liikenneturvan kyselyyn vastanneesta kokee turvallisuusongelmaksi sen, että turvaväliä ei pidennetä kehnolla kelillä.

Sään viiletessä erityisesti musta jää voi yllättää kuljettajan, sillä sitä on hankala havaita. Mustaa jäätä voi syntyä, vaikka sää olisi selkeä ja lämpömittari näyttäisi plusasteita.

Liukkaimmillaan tie on ilman lämpötilan ollessa lähellä nollaa. Erityisesti sillat, rampit ja tien notkelmat voivat olla jäisiä. Nämä kohdat jäätyvät ensimmäisinä, vaikka tiet olisivat muuten kuivia

– Liukkaus on riskitekijä liikenteessä, mutta se ei itsessään aiheuta onnettomuuksia. Mahdollisen pidon menettämisen aiheuttaa kuljettaja itse omalla toiminnallaan – tai usein toimimattomuudellaan, jos ei sopeudu kelin vaatimuksiin. Tien päällä ennakoiva kuljettaja pitää kelivaraa kahden T:n taktiikalla. Riittävät turvavälit ja oikea tilannenopeus ovat liikenteen ikivihreät lääkkeet, korostaa Liikenneturvan koulutusohjaaja Sami Kivilä tiedotteessa.

Hämärässä havaintojen teko on hankalampaa kuin valoisalla. Kaukovaloja on hyvä käyttää aina, kun se muita häikäisemättä on mahdollista ja tieosuus ei ole valaistu. Pimeys on syytä huomioida myös ajonopeudessa. Puolet (55 %) kyselyyn vastanneista koki riskinä sen, että pitkiä ja lyhyitä valoja ei osata maantiellä käyttää.

– Opettele käyttämään autosi valoja ennen kuin lähdet liikkeelle. Lue ohjekirjasta ja kokeile, miten ne toimivat, Liikenneturvan suunnittelija Toni Vuoristo painottaa.

Näkemisen lisäksi hämärällä on huolehdittava siitä, että tulee itse nähdyksi. Kahdeksan kymmenestä (79 %) pitää takavalottomia autoilijoita turvallisuusongelmana.

– Valot kannattaa lähtökohtaisesti kääntää ajovaloasentoon, varsinkin syksyisin ja talvisin. Silloin takavalotkin palavat. Osassa autoista takavalot eivät pala, jos valot ovat päiväajovaloasennossa, Vuoristo sanoo.

Marraskuu on peura- ja kauriskolareiden pahin sesonkiaika. Hirvi-, poro- tai kauriseläinvaroitusmerkkien alueella riski on yleensä suurempi kuin muualla. Ajonopeuden lasku antaa lisäaikaa reagoida äkillisiin tilanteisiin ja lieventää myös vammoja mahdollisen törmäyksen sattuessa. Kun vielä turvaväli edessä ajavaan on riittävä, on kuljettajalla pelivaraa toimia.

– Seitsemän kymmenestä hirvieläinonnettomuudesta ajetaan hämärällä tai pimeällä, joten auringonlaskun ja -nousun tunteina oltava erityisen valppaana. Hämärtyessä kaukovaloja olisi hyvä käyttää mahdollisimman paljon, kunhan ei häikäise muita. Jos eläin juoksee tielle, kannattaa väistöä yrittää sen takaa”, Kivilä ohjeistaa.

Liikenneturva selvitti suomalaisten näkemyksiä talviliikenteen turvallisuusongelmista viime vuoden marraskuussa. Verianin toteuttamaan kyselyyn vastasi 1 160 henkilöä.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)