Kuusi kymmenestä (59 %) suomalaisesta ajattelee Petteri Orpon hallituksen onnistuneen tehtävissään heikosti. Hallitus on toiminut huonosti 34 ja melko huonosti 25 prosentin mielestä.

Joka kolmas (33 %) on päinvastaista mieltä, todeten toiminnan olleen vähintään melko hyvää. Kahdeksan prosenttia pitää hallituksen toimintaa hyvänä, neljänneksen (25 %) antaessa sille melko hyvän arvosanan.

Tiedot käyvät ilmi tutkimusyhtiö Verianin tuoreesta Puoluebarometrista.

Verianin kyselytutkimuksen mukaan varsinkin kokoomuslaiset (81 %) ja perussuomalaiset (69 %) ajattelevat hallituksen onnistuneen työssään. 52 prosenttia tutkimukseen osallistuneista kristillisdemokraateista on heidän kanssaan samaa mieltä, RKP:n kannattajista ainoastaan 37 prosenttia. Liki kaikki eli 95 prosenttia vasemmistoliittolaisista antoi hallitukselle vähintään melko huonon arvosanan. Sosialidemokraateista 93 ja vihreistä 85 prosenttia oli asiasta samaa mieltä. 62 prosenttia keskustan kannattajista pitää hallituksen työn jälkeä huonona.

Oppositio on onnistunut 65 prosentin mielestä vähintään melko heikosti tehtävissään esittää vaihtoehtoja hallituksen politiikalle.

Neljänneksen (26 %) mielestä opposition toiminta on ollut huonoa. Runsas kolmannes (35 %) pitää sitä melko huonona. Oppositiolle hyvää palautetta antoi 25 prosenttia. Kolme prosenttia arvioi sen onnistuneen hyvin, 22 prosenttia melko hyvin.

Oppositio sai tunnustusta eniten vasemmistoliittolaisilta, joista 55 prosenttia antoi sille hyvän arvosanan. Sosialidemokraateista 49:llä ja vihreistä 39 prosentilla on sama käsitys oppositiosta. Keskustalaisista 35 prosenttia pitää opposition suoritusta hyvänä.

Eniten kritiikkiä oppositio sai kokoomuslaisilta ja perussuomalaisilta. Kokoomuslaisista 84 ja perussuomalaisista 85 prosenttia arvioi sen suoriutuneen heikosti.

Orpon hallituksen saama arvosana on tutkimusajanjakson 37. paras 54 keväästä 1994 toteutetusta mittauksesta. Tuore tulos on viisi prosenttiyksikköä heikompi kuin tutkimusajanjakson keskiarvo (38 %).

Kansalaisten suhtautuminen SDP:hen ja kokoomukseen myönteisintä, suhtautuminen perussuomalaisiin aikaisempaa negatiivisempaa

Suomalaiset suhtautuvat kaikkein myönteisimmin SDP:hen. 44 prosenttia ajattelee siitä tällä hetkellä positiivisesti. 42 prosentilla on myönteinen kuva kokoomuksesta.

Keskusta herättää positiivisia ajatuksia 41 prosentissa.

Kolmanneksella (34 %) on vastaava käsitys Vihreästä liitosta ja 33 prosentilla vasemmistoliitosta.

Kolme kymmenestä (29 %) ajattelee myönteisesti RKP:stä, melkein yhtä moni kristillisdemokraateista (28 %), perussuomalaisista (28 %) tai Liike Nytistä (27 %).

Perussuomalaisiin suhtaudutaan tällä hetkellä hiukan negatiivisemmin kuin viime keväänä (muutos -6 prosenttiyksikköä), samoin vihreisiin (-4 %-yks.).

Aavistuksen verran useampi kuin silloin suhtautuu nyt myönteisemmin SDP:hen ja RKP:hen (kummallakin muutos +3 prosenttiyksikköä).

Muita puolueita koskevat muutokset ovat vähäisempiä.

Kuusi kymmenestä (58 %) kertoi aikovansa varmasti äänestää tulevissa kuntavaaleissa, 24 prosenttia tekee niin todennäköisesti, 13 prosentin jättäessä vaalit luultavasti väliin.

Puolet (51 %) uskoo äänestävänsä varmasti aluevaaleissa, 26 prosenttia todennäköisesti. 16 prosenttia arvelee mitä todennäköisimmin jättävänsä äänestämättä aluevaaleissa.

Viime kevään Puoluebarometrissä 57 prosenttia kertoi äänestävänsä varmasti ensi kevään yhdistetyissä kunta- ja aluevaaleissa.

Puoluebarometrissä käytetty tapa ja erityisesti siinä varmoiksi äänestäjiksi ilmoittautuneiden määrä on antanut hyvin osviittaa tulevien vaalien äänestysaktiivisuudesta.

Esimerkiksi kevään 2023 Puoluebarometrissä 72 prosenttia tutkimukseen osallistuneista piti omaa äänestämistään eduskuntavaaleissa varmana. Kotimaan äänestysprosentti oli tilastokeskuksen mukaan 72,0.

Tuore tulos antaa toiveita siitä, että vuoden tulevien kuntavaalien äänestysaktiivisuus voisi olla aavistuksen verran parempi kuin vuonna 2021, jolloin se jäi historiallisen alhaiseksi (55,1 %). Vuoden 2022 aluevaalien äänestysprosentti oli 47,5.

Akateeminen koulutus, vähintään keskitason tulot sekä sijoittuminen työelämässä ylempiin toimihenkilöihin tai yrittäjiin ovat tunnusmerkkejä henkilölle, joka todennäköisimmin käy äänestämässä kummassa tahansa, kunta- tai aluevaaleissa.

Mitä enemmän ikää, sitä varmempi on omasta äänestämisestään. Mitä nuoremmasta henkilöstä on kyse, sitä epätodennäköisemmin hän on aikeissa lähteä äänestämään.

Verian on toteuttanut tutkimuksen 30.9.–10.10. Tutkimus on toteutettu Forum-vastaajapaneelissa. Haastateltu joukko edustaa maamme 18 vuotta täyttänyttä väestöä (pois lukien ahvenanmaalaiset). Haastattelujen kokonaismäärä on 1 768. Tutkimustulosten virhemarginaali on 2,3 prosenttiyksikköä suuntaansa.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)