– Lapsena toivoin, että minulla olisi ollut joku vähän yleisempi nimi. Oma nimeni tuntui aika erikoiselta juhiin ja kalleihin verrattuna, muistelee Nuutajärven Pruuki Oy:n ja Lasikylän Gourmet Oy:n johdossa lokakuussa työt aloittanut Simo Heino.

– Julkisuudessa oli sentään jokunen Simo, esimerkiksi Simo Salminen. Se lämmitti mieltä, hän jatkaa.

Kaikki julkisuudessa esiintyneet Simot eivät kuitenkaan olleet aivan yhtä mieluisia. Heinon nuoruudessa mainoksissa vilahteli tiuhaan vaatekauppias.

– Arvaa vaan, kuinka paljon Vaatehuoneen Simosta (Leporanta) kuulin silloin yhteen aikaan. Samoihin aikoihin minuun yhdistyi myös Seitsemän veljeksen Simeoni liuhuparta. Siitä kanssa kuuli paljon, Heino nauraa.

Heino syntyi 1976, jolloin Simo-nimen suurimmat suosion vuodet olivat jo takana. 1950-luvulla vuosittain parisataa lasta sai Simon kutsumanimekseen. Vuonna 1976 määrä oli reilu sata. Simo on suomalaisessa nimistössä siitä harvinainen nimi, ettei nimellä ole selkeää suosiopiikkiä. 1940-luvulta aina vuosituhannen loppuun asti Simoja syntyi vuosittain sadasta kahteensataan. Vasta 2000-luvun puolella Simosta on tullut harvinaisempi nimi.

– Aika vähän minulla on kaimoja ollut tuttavapiirissä. Puhelimesta löytyy muutama Simo, mutta vain pari heistä on parempia kavereita, Heino kertoo.

Sen sijaan lempinimiä mukaan on tarttunut.

– 90-luvun alussa jostain syystä nimestäni tippui S pois ja olin hetken aikaa Imo. Se oli kuitenkin sen tietyn ajan nimi. Simpaksi on myös kutsuttu aika paljon. Se on sellainen lempinimi, joka putkahtelee aina uudelleen esiin. Oli pitkä aika, kun minua ei kutsuttu Simoksi, mutta nyt tyttäreni joukkuekaverit ovat alkaneet kutsua minua Simpaksi.

Suhdetta nimipäiväänsä Heino kuvailee perinteiseksi.

– Lapsena se muistettiin jollain tavalla, mutta nykyään se ei oikeastaan aiheuta mitään suurempaa. Joitain onnitteluja saan nimipäivänäkin, mutta itse kiinnitän nykyään enemmän huomiota omien lapsieni nimipäiviin.

Simon nimipäivä on 28. lokakuuta.

Ilkka Lappi