Turussa on eniten yleistä asumistukea saavia ruokakuntia suhteessa asukasmäärään. Yleistä asumistukea saavien osuus kaikista ruokakunnista oli Turussa viime joulukuussa 24,5 prosenttia. Osuus on maan korkein.

Pienin osuus oli Maskussa, 2,7 prosenttia. Myös Rusko (3,1 %) oli pienimmän osuuden kärkikymmenikössä. Tiedot käyvät ilmi Kelan viime vuoden asumistukitilastoista.

Eniten yleistä asumistukea on myönnetty yliopistokaupunkeihin. Turun jälkeen kärkipäässä ovat Joensuu (23,9 %), Tampere (23,5 %) ja Jyväskylä (23,5 %). Yli viidennes yleistä asumistukea saaneista kuuluukin ikäryhmään 20–24-vuotiaat. Toiseksi suurin ryhmä on 25–29-vuotiaat (11 %).

Kyse on pääsääntöisesti opiskelijoista. Tilanne on tosin muuttumassa, sillä hallituksen esityksen mukaan opiskelijat siirtyvät 1.8.2025 yleisen asumistuen piiristä takaisin opintotuen asumislisään ja tuki pienenee.

Yleisen asumistuen saajista vain kaksi prosenttia oli yli 60-vuotiaita. Yleistä asumistukea saaneisiin ruokakuntiin kuului viime joulukuussa 14,1 prosenttia alle 65-vuotiaasta väestöstä.

Kela maksoi viime vuonna varsinaista asumistukea 2,399 miljardia euroa. Yleisen asumistuen osuus oli 1,684 miljardia euroa eli 70,2 prosenttia. Kasvua edellisvuodesta oli 7,6 prosenttia. Eläkkeensaajien asumistukea maksettiin 679 miljoonaa euroa. Potti kasvoi vuodessa 4,5 prosenttia.

Viime joulukuussa yleistä asumistukea sai 404 662 ruokakuntaa eli noin 22 430 ruokakuntaa enemmän kuin edellisvuonna. Kasvua oli 5,9 prosenttia. Ruokakunnissa asui 641 712 henkilöä eli noin 42 000 enemmän kuin edellisvuonna (+7,0 %).

Asumismenot olivat suurimmat Helsingissä ja muualla pääkaupunkiseudulla. Yhden hengen ruokakunnissa asumismenot olivat keskimäärin 688,6 euroa kuukaudessa, useamman hengen ruokakunnissa 1055 euroa kuukaudessa. Asumistuki kattoi keskimäärin hieman yli puolet asumismenoista kunnasta tai ruokakunnan koosta riippumatta.

Lasse Virtanen