Turun kaupungin ympäristönsuojelu metsästää metsäkauriita ja valkohäntäpeuroja Turun kaupungin omistamilla maa-alueilla Ruissalossa syyskuusta alkaen 15. helmikuuta asti.

Metsäkauriin ja valkohäntäpeuran lisäksi alueella metsästetään supikoiraa, minkkiä, kettua sekä näätää, joiden pyynnille luonnonsuojelualueilla on voimassa ELY-keskuksen poikkeuslupa. Mäyriä voidaan metsästää huviloiden vuokra-alueilta, mikäli pyynnille on rakennussuojelullinen syy. Se tarkoittaa rakennuksen alle pesänsä kaivaneita yksilöitä, joiden metsästystä harkitaan tapauskohtaisesti.

Luonnonsuojelulain mukaista poikkeamispäätöstä edellytetään, koska Ruissalon lehdot -luonnonsuojelualueen rauhoitusmääräykset kieltävät selkärankaisten eläinten tappamisen ja pyydystämisen. Luonnonsuojelulain mukaan ELY-keskus voi myöntää luvan poiketa luonnonsuojelualuetta koskevista rauhoitusmääräyksistä, jos poikkeaminen ei vaaranna alueen perustamistarkoitusta ja on tarpeen esimerkiksi alueen hoidon kannalta.

Toimeksianto on annettu Lasse Heimon metsästysseurueelle. Vastuuhenkilönä on Lasse Heimo. Päätöksen teki ympäristönsuojelupäällikkö Olli-Pekka Mäki.

Kaupunki ei maksa korvauksia metsästysseurueelle metsästyksestä eikä vastaa metsästyksen aiheuttamista kustannuksista. Kaupungilla ei ole vaatimuksia saaliin suhteen.

Metsästysseurueen on tiedotettava luonnossa liikkujia poluille sijoitettavilla ”Metsästys käynnissä” -kylteillä. Metsästysseurueen on huolehdittava eläinten ruhojen sekä teurasjätteiden pois viennistä, sekä jätteen asianmukaisesta käsittelystä.

Metsästysseurue sitoutuu hoitamaan poliisin määräämät SRVA-tehtävät Ruissalossa. Metsästysseurue sitoutuu hoitamaan pienpetojen loukkupyyntiä Ruissalossa.

Pienpetojen pyyntiä saa jatkaa loukkupyyntinä lajien metsästysajat ja luonnonsuojelualueiden osalta liikkumisrajoitukset, sekä ELY-keskuksen myöntämän poikkeusluvan ehdot huomioiden 31. elokuuta asti.

Metsäkauris- ja valkohäntäpeurakannat ovat kasvaneet rajusti lounaisrannikolla. Molempien lajien kanta on vahva myös kaikilla Turun saarilla. Ruissalossa metsäkauriskanta on ollut poikkeuksellisen tiheä. Turun kaupungin ympäristönsuojelu päätti aloittaa pienten hirvieläinten metsästyksen Ruissalossa sen jälkeen, kun saaren metsäkauriskannaksi arvioitiin vuonna 2017 kevättalvella tehdyn laskennan perusteella jopa 400 eläintä.

Pienten hirvieläinten laidunnus saattaa tutkimusten mukaan haitata sekä puuvartisten kasvien kuten tammien, että ruohovartisten kasvien uusiutumista. Ruissalossa on runsaasti nuoria tammia, joiden kasvu on häiriintynyt pienten hirvieläinten laidunnuksen tai metsäkaurispukkien sarvien hankaamisen seurauksena. Hirvieläimet myös syövät runsaasti kukkakasveja, tallaavat ja kaivavat metsänpohjaa ravintoa etsiessään, sekä tekevät uusia polkuja.

Metsäkauriita on metsästetty 73 vuosina 2017–18, 76 vuosina 2018–19, 45 vuosina 2019–20, 80 vuosina 2020–21, 54 vuosina 2021–22, 35 vuosina 2022–23 ja 35 vuosina 2023–24

valkohäntäpeuran vastaavat saalismäärät ovat 18, 5, 4, 4, 2, 7 ja 6.

Metsästäjät ovat myös pyytäneet pienpetoja, erityisesti supikoiria mutta myös minkkejä ja kettuja. He ovat valvoneet koirakuria, ja puuttuneet muihinkin suojelualueiden rauhoitusmääräysten rikkomuksiin kuten maastopyöräilyyn, myös kauriinmetsästyskauden ulkopuolella.

Vuosina 2018–24 kauriiden laskenta on toteutettu huhtikuussa peltolaskentana. Laskijat ovat tarkkailleet samoja peltoaukeita ja muita avoimia alueita huhtikuun iltoina, ja laskeneet havaitsemansa eläimet. Laskentajaksolla kerralla havaittu maksimimäärä metsäkauriita oli 169 vuonna 2018, 129 vuonna 2019, 100 vuonna 2020, 105 vuonna 2021, 45 vuonna 2022, 58 vuonna 2023 ja 52 vuonna 2024. Valkohäntäpeuran vastaavat luvut olivat 3, 4, 3, 3, 5, 2 ja 9.

Tarkastetut peltoaukeat ja muut aukeat kattoivat vastaavista avoimista, kauriiden ruokailuun soveltuvista elinympäristöstä Ruissalossa noin 60 prosenttia. Kauriit ruokailevat mielellään myös puutarhoissa. Kevään etenemisestä ja sääoloista riippuu, kuinka hyvin kauriit ovat nähtävillä avomaastossa. Metsäkauriiden kokonaismäärää on laskennan perusteella vaikea arvioida. Metsäkauriiden enimmäismäärät näyttävät pienentyneen ainakin alueilla, joille on pystytty kohdistamaan metsästyspainetta. Valkohäntäpeuroja Ruissalossa on huomattavasti vähemmän, ja niiden havaitseminen sen vuoksi vielä sattumanvaraisempaa kuin metsäkauriiden. Jatkuvan havainnoinnin perusteella peurakantaa on onnistuttu hillitsemään metsästyksellä melko hyvin.

Metsästyksen tarkoitus on pudottaa pienten hirvieläinten kannat tasolle, jolla tammen ja muiden Ruissalon luonnon arvokkaiden kasvilajien uusiutuminen on mahdollista, ja pitää se siellä. Kahden lajin kohdalla lähtökohdat ovat erilaiset. Kansallinen vieraslajistrategia luokittelee valkohäntäpeuran tarkkailtavaksi tai paikallisesti haitalliseksi vieraslajiksi.

Ruissalossa ei ole tarpeen ylläpitää valkohäntäpeurakantaa lajin vieraslajistatuksen vuoksi. Pyynnin tavoitteena on pitää Ruissalon valkohäntäpeurakanta mahdollisimman pienenä. Metsäkauriin kohdalla pyynnin tarkoitus on kannan pienentäminen ja pitäminen nykyistä alemmalla tasolla, ei lajin hävittäminen saarelta. Tavoitteena on pyytää 50 metsäkaurista.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)