AKT ry kysyi kuorma- ja säiliöautonkuljettajilta teiden kunnosta. Kysely tehtiin ajalla 13.–20. kesäkuuta. Vastauksia tuli yli 800. Ylivoimainen enemmistö oli sitä mieltä, että tiet ovat Suomessa vähintään paikoittain joko erittäin huonossa tai huonossa kunnossa. Vain muutama vastaaja, alle neljä prosenttia oli sitä mieltä, että teiden kunto on hyvä.

Vastaajista vajaa puolet, 44 prosenttia, piti teiden kuntoa erittäin huonona tai huonona. Reilu puolet oli sitä mieltä, että on myös hyviä tiepätkiä, mutta vähintään yhtä paljon on huonossa kunnossa olevia. Yhtä mieltä oltiin kuitenkin siitä, että kunto oli viimeisen viiden vuoden aikana mennyt selkeästi tai vähintään jonkin verran heikommaksi. Vastaajista valtaosa, yli 90 prosenttia oli tätä mieltä.

Vastaajien enemmistön mielestä teiden kunto on jo niin heikko, että se heikentää työturvallisuutta. Tästäkin oltiin käytännössä yksimielisiä, vain noin 30 vastaajaa ei uskonut työturvallisuuden juurikaan heikentyneen.

Erityisesti kuljettajat olivat kiinnittäneet huomiota pienempien teiden ongelmiin. Tiessä on monttuja ja kunto rapistuu vuosi vuodelta yhä enemmän. Maantieteellisiä eroja ei juurikaan ollut, joskin pienemmillä teillä ja pohjoisemmassa tiet tuntuvat olevan hieman heikommassa kunnossa kuin etelässä.

Myös paikkaus saa moitteita. Useampi kuljettaja on sitä mieltä, että paikkaa paikan päälle -tyyppinen korjaus on liian yleistä. Etenkin sivuteillä paikkoja on pahimmillaan enemmän kuin itse tietä. Lisäksi urapaikkauksia pidetään huonolaatuisina. Tilkkutäkkipaikkauksesta pitäisi siirtyä oikeaan teiden kunnostamiseen.

Autot ovat isompia ja painavampia ja vaikka ne pärjäävät valtateillä, niillä joudutaan ajamaan myös pienemmillä teillä, joiden pohjat eivät kestä näiden painoa. Etenkin talvikunnossapito saa kuljettajilta moitteita. Auraus aloitetaan liian myöhään tai se on jopa ”olematonta” pienemmillä teillä.

Kuljettajien yhteinen viesti päättäjille on, että määrärahat on vihdoin saatava oikealle tasolle ja korjausvelka kuitattava.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)