Naantali ei ole nostamassa kunnallisveroa (6,4 %) eikä kiinteistöveroa. Kaupunginjohtaja Laura Leppäsen talousarvioesitys ensi vuodelle sekä toiminta- ja taloussuunnitelma 2027–30 esitellään kaupunginhallituksessa 26. lokakuuta. Kaupunginhallitus käsittelee talousarvion 9. marraskuuta, jonka jälkeen se esitetään kaupunginvaltuuston hyväksyttäväksi 16. marraskuuta.

Toimintatuotot kasvavat 5,9 prosenttia ja toimintakulut kasvavat 0,6 prosenttia eli toimintakate pienenee -1,6 prosenttia. Vuosikate on 10,5 miljoonaa, mikä ei kata suunnitelman mukaisia 12,1 miljoonan euron poistoja. Tilikauden tulos on -1,6 miljoonaa euroa. Talous on tuloksen osalta epätasapainossa vielä 2027 ja 2028, mutta talouden tasapaino saavutetaan suunnittelukaudella 2029 ja 2030.

Valtiovarainministeriön mukaan Suomen talous on siirtymässä aiempaa vahvempaan kasvuun. Taustalla ovat erityisesti viennin vahvistuminen, investointien kasvu sekä työn tuottavuuden paraneminen.

– Vuosi 2026 on ollut arvioiva vuosi kaupungin taloudessa. Olemme kartoittaneet tosiasiallista sopeuttamisen tarvetta ja kuulleet henkilöstömme ajatuksia. Lisäksi olemme käyneet keskustelua taloudesta aina kaupunginhallituksesta lautakuntiin, Leppänen avaa tiedotteessa.

Talousarvio on tehty eri periaattein kuin aiemmin. Vuoden 2027 talousarvion pohjaluvuiksi asetettiin tilinpäätöksen 2025 eurotiedot, jotka päivitettiin vastaamaan vuonna 2026 ja 2027 tapahtuvia oleellisia muutoksia. Ylimääräistä varautumista purettiin kustannuspaikkatasoilta liki 1,7 miljoonan euron verran ja tulopuolta arvioitiin tarkasti. Lisäksi toimialat löysivät sopeuttamistoimia, joilla ei ole merkittäviä vaikutuksia palvelutuotantoon.

– Näillä ”pehmeillä keinoilla” Naantalin taloutta on yhteistuumin tasapainotettu, Leppänen kiittää.

Naantalin kaupungin tuloveroprosentti pidetään ennallaan vuodelle 2027 ja on 6,4 prosenttia. Myös kiinteistöveroprosentti ehdotetaan pidettäväksi ennallaan. Suunnitelmakaudella tilanne kääntyy talouskasvun myötä parempaan, eikä varsinaisia talouden säästöohjelmaa tai veronkorotuksia tarvita.

Verotulokehityksen ja valtionosuuksien taso suunnitelmakaudella nojaa talouden kasvuun. Tämä parantaa myös Naantalin talouden näkymää mutta sisältää riskiä, jos kasvu ei ole odotetun mukaista.

– On odotettavaa, että suunnitelmakaudella näemme muutoksia sekä kuntarakenteessa että valtionosuusjärjestelmässä. Näihin muutoksiin voimme varautua trimmaamalla kaupunkiorganisaatiota ja -konsernia kohti 2030-lukua, eli virtaviivaiseksi, osaavaksi, olennaiseen keskittyväksi ja taloudellisesti tehokkaaksi, Leppänen sanoo.

Naantali tavoittelee kestävää investointitasoa, joka on vuosikatteen suuruusluokkaa eli noin 10,5–11,7 miljoonaa euroa vuodessa. Tavoitteeseen ei suunnittelukaudella päästä, mutta Naantali velkaantuu hallitusti.

– Vuosi 2026 oli Naantalin investointien huippuvuosi. Investointitasoa on hilattu suunnittelukaudelle alaspäin. Investoinnit vaikuttavat käyttötalouteen poistojen ja velasta maksettavien korkomenojen myötä, sanoo talousjohtaja Heli Lähteenmäki.

Talousarviovuoden merkittävimpiä investointeja ovat edelleen koulujen ja päiväkotien palveluverkkosuunnitelman toteuttaminen sekä kunnallistekniset hankkeet. Ensi vuonna käynnistyvät Maijamäen koulun usealle vuodelle jaksottuva peruskorjaus ja Luonnonmaan perhetalon laajennus saatetaan loppuun.

Vuoden suurimmat investointihankkeet ovat Maijamäen koulun peruskorjaus (2,6 miljoonaa euroa), Luonnonmaan perhetalon kakkososan toinen vaihe (2,2), Luonnonmaan perhetalon laajennus (2,2), Kalevanniemen oppimiskylät (0,67), vesihuoltolinja Merimasku–Lukkarainen–Teersalo (0,6), Maariankadun kunnallistekniikka (0,6), vesihuollon saneerausohjelman mukaiset hankkeet (0,5), kaukolämpöverkoston loppuosan lunastus (0,46), Karvetin liikunta-alue (0,45), Karvetin monitoimitalo (0,29) ja Tavastin Kilta (0,25).

Kaupungin merkittävin yksittäinen saaristomeritoimi on vuonna 2027 vesihuoltolinjan rakentaminen välille Merimasku–Lukkarainen–Teersalo. 1 800 000 euron hanke parantaa puhtaan veden saatavuutta ja johtaa jätevedet Kakolan jätevedenpuhdistamolle. Panostuksesta 600 000 euroa kohdistuu vuodelle 2027.

Tonttitarjonnasta pidetään huoli Luonnonmaan perhetalon kakkososan toisen vaiheen yhdyskuntatekniikan rakentamisella.

Kaupungin keskustan ilme muuttuu edelleen vuoden aikana. As Oy Maarianrinteen talot puretaan. Aurinkotien kääntö valmistuu ja suunnittelukilpailu kerrostalojen toteuttamiseksi etenee.

Suunnittelukauden loppupuolella on näkyvissä useita elinvoimaa merkittävästi kasvattavia investointitarpeita, jotka vaativat kaupungin huomattavaa taloudellista sitoutumista. Niitä ovat lähijunaliikenne, E18 parannus välillä Raisio–Naantali sekä Rymättyläntien kevyen liikenteen väylä.

Turun ydinkaupunkiseudun kunnat, Turku, Kaarina, Raisio, Lieto ja Naantali vastaavat pääosasta väestönkasvusta Varsinais-Suomessa. Naantalin väkiluku elokuussa oli ennakkotiedon mukaan 20 413 asukasta. Kesäasukkaita Naantalissa on noin 17 000 henkilöä. Naantalin väestönlisäys ensimmäisen vuosipuoliskon aikana oli vain 21 henkilöä kun se vuosi sitten oli 115 henkilöä. Muuttoliike sakkaa rakentamisen pitkittyneen taantuman vuoksi.

Naantalin pysyminen väestönkasvussa kiinni edellyttää voimakasta kuntien välistä muuttovoittoa sekä maahanmuuttoa.

– Muuttovetovoimaa saadaan syntymään ainoastaan kasvua tukevalla kaavoituksella, yhdyskuntateknisillä investoinneilla asuinalueisiin sekä luomalla uskoa tulevaisuuden mahdollisuuksiin elää ja yrittää Naantalissa, Lähteenmäki muistuttaa.

Naantalin työvoimaan kuului elokuussa 9 435 henkilöä, joista työttömänä työnhakijana oli 8,3 prosenttia eli 782 henkilöä. Työttömien määrä oli alhaisempi kuin vuoden 2025 elokuussa (805 henkilöä).

– Olemme tehneet Naantalissa vaikuttavaa työtä uusien työpaikkojen luomiseksi ja kiitän tästä työstä henkilökuntaamme ja päätöksentekijöitämme. Käynnissä oleva kaupan rakennemuutos on tuonut arviolta noin 200 uutta työpaikkaa kaupan alalle, Leppänen kiittää.

Naantaliin suunnitteilla oleviin hotellihankkeisiin sitoutuu satoja työpaikkoja suoraan ja välillisesti.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)