Varsinais-Suomen kyläasiamies Tauno Linkoranta on asunut suurimman osan elämästään Maskun Lemussa Nyynäisten kylässä. Välissä hän asui kymmenisen vuotta muualla, kuten Espoossa ja Turussa.

– Oli aika luontainen valinta 22 vuotta sitten muuttaa takaisin omaan lapsuudenkotiin isäni kuoltua, koska olin alun perin muuttanut tänne jo vuoden ikäisenä. Muuttaessani halusin, että silloin kaksi pientä tytärtäni voisivat kasvaa samoissa maisemissa kuin missä itse vartuin, Linkoranta kertoo.

Häntä kiehtovat kylissä luonto ja rauhallinen ympäristö, joiden hän uskoo muutenkin olevan valttitekijöitä kylissä asumiselle.

– Kylillä asuminen kiinnostaa esimerkiksi lapsiperheitä, jotta luonto olisi lähempänä ja lähellä olisi myös pieni koulu, eikä opiskelu tapahtuisi isoissa laitoksissa.

Kunnat ovat kuitenkin lakkauttaneet useita pieniä kyläkouluja.

– Mutta toisaalta on hyvä muistaa, että on myös rakennettu uusia kyläkouluja kuten Naantaliin sekä Salossa rakennettiin Märynummelle uusi kyläkoulu, kun vanhaan tuli sisäilmaongelmia, hän täsmentää.

Toinen suurempi muuttajaryhmä kyliin ovat eläkkeelle siirtyneet tai siirtyvät.

– Lisäksi kylissä asuu myös mökkiläisiä, jotka osittain asuvat myös ympärivuotisesti. Myös he elävöittävät kyliä, hän sanoo.

Linkoranta toimii kyläasiamiehenä Varsinais-Suomen Kylät ry:ssä, jonka tarkoituksena on Varsinais-Suomen paikallisyhteisöjen tukeminen sekä alueiden kehittäminen ja elinvoimaisuuden vahvistaminen.

– Varsinais-Suomessa on noin 300 kylää, jos ne lasketaan sen perusteella, että niissä on jotain aktiivista toimintaa kuten kyläyhdistys. Muuten kyliä on toki enemmän. Kylätoiminnan kylät perustuvat usein vanhaan koulupiirijakoon, jolloin viiden kilometrin säteellä piti olla koulu oppilasta kohden, kertoo Linkoranta.

Varsinais-Suomen kylät ovat Linkorannan mielestä suhteellisen eläviä Pirkanmaan ja Uudenmaan tavoin. Hän painottaa, että maaseutuja on hyvin monenlaisia Suomen sisällä.

– Varsinais-Suomi on Suomen vahvinta maatalousaluetta, joten täällä ei voi puhua ollenkaan maaseudun autioitumisesta, mitä taas tapahtuu jossain päin Itä-Suomen maaseutua. Meillä välimatkat ovat suhteellisen lyhyitä, ja lisäksi läheiset vahvat kaupunkikeskukset työllistävät, hän sanoo.

Linkorannan mukaan kaupunkiläheinen maaseutu vetää edelleen hyvin.

– Esimerkiksi Turun ympäristökuntiin muutetaan paljon, kuten Liedon ja Maskun kylät ovat aika vetovoimaisia. Korona puolestaan toi yleisellä tasolla hieman lisää uusia asukkaita eri kyliin ympäri Varsinais-Suomea.

Hänen mukaansa joissakin Varsinais-Suomen maaseutukunnissa on myös tarvetta uusille vuokra-asunnoille

– Mutta kuka ne rakennuttaisi, koska se ei ole niin tuottoisaa toimintaa rakennusliikkeille. Nyt todella huolestuneena katsomme myös, mitä kaikkea Varha karsii sosiaali- ja terveyspalvelujen tasolla. Toinen asia on julkinen liikenne, sillä bussilla kulkeminen ei ole mikään vaihtoehto monessa paikassa.

Linkorannan mukaan vallassa elää myös ajatus, että kylillä elää yhteisöllisempi kulttuuri, ja kaikki tuntevat toisensa.

– Ei se vanha kyläkulttuurikaan aivan ole vielä aivan hävinnyt, ja on olemassa useita voimassaolevia, aktiivisia kyläyhdistyksiä ja paljon tapahtumia. Kun muuttaa kylille, niin siellä on mahdollisuus toteuttaa itseään aika monipuolisesti, sillä monissa kyläyhdistyksissä kaivataan uutta verta.

Marianne Rovio