Museolaiva Sigynin edustalla Aurajoessa näkyy tällä viikolla vilskettä, sillä sukeltajat tekevät rantalaiturin paalujen kuntotarkastuksia. Sukellustyöt ovat osa jokirannan säännöllistä tarkastusrutiinia. Aurajoen rannoilla on ollut kivisiä tai puisia rantalaitureita jo ennen Turun paloa.

Sukeltajat tutkivat rantapaalujen kuntoa Aurajoessa 5. kesäkuuta alkaen. Paikalla on kolmen sukeltajan ryhmä, joka käy paalutusta läpi noin 200 metrin matkalta. Paalujen kuntoa tutkitaan muun muassa pistimillä, joilla mitataan tunkeumaa. Tunkeumasyvyys kirjataan ylös ja näin saadaan mittausdataa tulevaisuutta varten. Lisäksi paaluista otetaan poranäytteitä, jotta nähdään, onko rungon sisällä viitteitä lahoamisesta.

– Nyt on hyvä hetki näille sukellustöille. Vastikään ruopatussa joessa tarkastusten tekeminen on nyt helpompaa kuin ennen ruoppausta. Tässä kyseisessä kohdassa paalut ovat todennäköisesti 1990-luvulta, mutta vanhimmat paalutukset jokivarressa ovat 1800-luvulta, suunnitteluinsinööri Mika Laine Turun kaupungilta kertoo tiedotteessa.

Aurajokirannassa tehdään säännöllisesti monen tyyppisiä jokitörmän kuntoon liittyviä tarkastuksia, jotta pystytään arvioimaan tulevien vuosien korjaustarpeita. Sukeltamalla tehtävien paalutarkastusten lisäksi tehdään esimerkiksi viistokaikuluotauksia ja kiintopisteiden mittauksia.

Sigynin edustalla olevien rantapaalujen pituus on todennäköisesti yli 30 metriä, mutta näkyvissä olevaa osuutta on vain muutama metri. Tarkastukseen tuo oman hankaluutensa myös veden sameus.

– Joessa näkyvyys on käytännössä nolla, jolloin työtä tehdään täysin käsikopelolla. Tämä tekee työn tekemisestä monta kertaa hitaampaa kuin jos näkyvyys olisi edes puolisen metriä. Toki Aurajoki on meille tuttu työpaikka, jossa olemme tehneet hommia monessa eri paikassa ja moneen eri otteeseen, sanoo Amos Backman Sukellus Backman Oy:stä.

Sukellustöiden arvioidaan kestävän kolmesta neljään päivään. Nyt tehtävä sukellustyö ei vaikuta rannan käyttöön eikä estä kulkua museolaiva Sigynille. Yleisöltä toivotaan kuitenkin työrauhaa sukeltajille ja veneilijöiltä varovaisuutta.

Aurajoki on paksun savipatjan ympäröimä ja rantamuurien korjaamattomat osat on rakennettu puupaalujen ja -perustusten varaan. Muureja on korjattu viimeisen 20 vuoden aikana kolmessa mittavassa urakassa.

Työ joen rantamilla jatkuu, sillä Turun kaupunginhallitus hyväksyi keväällä 2023 suunnitelman rantamuurien korjaamiseksi. Korjattava alue on Aurajoen itäisellä rannalla Myllysillasta alkaen noin 130 metriä yläjuoksun suuntaan. Urakka on ensimmäinen vaihe laajemmassa korjauskokonaisuudessa, jossa rantamuuria suunnitellaan korjattavaksi kolmessa eri vaiheessa välillä Myllysilta–Teatterisilta.

– Arkeologiset kaivuutyöt käynnistyvät alueella kesällä, ja niiden pohjalta saamme tietoa vanhojen rakenteiden nykytilasta. Suunnitelmia pystytään sitten tarkentamaan, kun saamme tietoa maamassoista ja mahdollisesti suojeltavista kohteista, Mika Laine sanoo.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)