Työtapaturmien aiheuttamia pitkiä työstä poissaoloja ja eläköitymistä on onnistuttu vähentämään merkittävästi viime vuosina, selviää LähiTapiolan työtapaturmien ja ammattitautien vahinkoseurannasta.

Pitkät sairauspoissaolot kuormittavat merkittävästi yhteiskuntaamme. Pitkittynyt sairausloma on ennen kaikkea raskas yksilölle itselleen, mutta se on iso ja kallis huolenaihe myös yrityksille ja julkisille organisaatioille. Työnantajalle yhden sairauspoissaolopäivän kustannus on keskimäärin 370 euroa.

Pitkiä sairauspoissaoloja aiheuttavat muun muassa lihas- ja jännerepeämät, erilaiset kipuoireyhtymät, vaikeat monivammat ja leikkaushoitoa vaativat vammat.

– Pitkäaikaisesta vahinkoseurannastamme käy ilmi, että juuri tällaisten vammojen ja sairauksien aiheuttamia pitkiä sairauslomia on viimeisten vuosien aikana onnistuttu vähentämään merkittävästi.

Yli puoli vuotta kestäneiden ansionmenetysten osuus on laskenut viidessä vuodessa 20 prosenttia, kertoo LähiTapiolan korvauspäällikkö Janne Ruotsalainen tiedotteessa.

Yli puoli vuotta kestäneiden ansionmenetysten osuus on laskenut 20 prosenttia aikavälillä 2017–21 ja 23 prosenttia välillä 2018–22.

Uusia vahinkoja ilmoitetaan LähiTapiolaan vuosittain keskimäärin 55 000–60 000. Luku pitää sisällään ammattitautiin sairastumiset, tapaturmat töissä, työmatkoilla ja esimerkiksi oppilaitoksissa, mutta myös vapaa-ajalla sattuneita tapaturmia.

– Vastaavasti yli kahden kuukauden tapaturmaeläkkeet ovat laskeneet vieläkin enemmän, 27 prosenttia aikavälillä 2017–21.

Laskua on yli 30 prosenttia aikavälillä 2018–22.

LähiTapiola on Suomen suurimpia työtapaturmavakuuttajia, joten yhtiössä on runsaasti tietoa ja osaamista tapaturmista.

– Olemme tehneet ja teemme jatkuvasti kehitysyhteistyötä terveyskumppaneidemme kanssa, jotta tapaturma-asiakkaat pääsevät nopeasti laadukkaaseen hoitoon. Työnantajien ja työterveyshuollon rooli on myös ollut merkittävä työtapaturmien aiheuttamien työkyvyttömyysaikojen lyhenemisessä, sanoo Ruotsalainen.

– Vakavien vahinkojen tehokas tunnistus, hoito ja kuntoutus ovat ennen kaikkea tärkeitä henkilökohtaisen kärsimyksen lieventämiseksi. Samalla oikea-aikainen työelämään paluu on koko yhteiskunnan etu, kertoo LähiTapiolan lääketieteellinen johtaja, dosentti Ari Kaukiainen.

Asiantuntijoiden mukaan keskeisin syy, miksi pitkiä työstä poissaoloja on onnistuttu vähentämään, ovat juuri tehokkaat prosessit työpaikkojen, työterveyshuollon ja vakuutusyhtiön välillä.

– LähiTapiolassa osataan tunnistaa työtapaturma, joka on todennäköisesti keskimääräistä vakavampi. Tunnistaminen tehdään vahinkokuvauksen ja lääkärinlausunnon sisältämien tietojen perusteella, selittää Ruotsalainen.

LähiTapiola selvittää vakavan vahingon korvattavuuden nopeasti, ja kun korvattavuus on selvitetty, vakuutusyhtiön korvausneuvoja antaa terveyskumppanille laajan hoitomaksusitoumuksen tapaturmavamman hoitamiseksi ja sen tutkimiseksi.

– Tämä toimintamalli nopeuttaa tapaturmavamman diagnosointia, lyhentää työkyvyttömyysaikaa ja parantaa asiakaskokemusta, kertoo Ruotsalainen.

– Käsittelyaikamme ovat huomattavan lyhyitä, mikä edesauttaa hoito- ja kuntoutusprosessien sujumista, ja näkyy myös leikkaustaajuuksien pienentymisessä, Kaukiainen luettelee.

Hän muistuttaa, että sairauspoissaoloihin luonnollisesti vaikuttaa myös työikäisen väestön yleinen terveydentilan kehitys.

Ammatillinen kuntoutus on yksi tie takaisin työelämään pitkän poissaolon jälkeen. LähiTapiolan työtapaturma- ja ammattitautivakuutusdata tukee sitä, että ihmiset saadaan nykyään nopeammin takaisin työelämään.

– Ammatillisen kuntoutuksen määrät ovat vähentyneet ja lähteneet laskuun eritoten vuoden 2020 jälkeen. Siinä missä uusia toimeksiantoja vuonna 2020 oli vielä yli 100, vuonna 2023 niitä oli 65, kertoo kuntoutusasiantuntija Tarja Mäki LähiTapiolasta.

Määrän vähenemistä selittää tässäkin tiivis yhteistyö terveyskumppaneiden kanssa.

– Pystymme nopeasti koordinoimaan, missä asiakasta hoidetaan. Tarvittaessa hänet ohjataan varhain erikoislääkärille. Myös onnistumisprosentit ammatillisessa kuntoutuksessa ovat hyvät, Mäki kertoo.

Myös työhön paluun aikaistamisesta puhutaan paljon ja suositaan ympäri Suomen.

– Osa-aikainen työhön paluu suunnitellaan yhdessä työterveyshuollon ja esihenkilön kanssa. Tarkoituksena on tukea voimavarojen ja työkyvyn säilymistä sekä ennalta ehkäistä mökkiytymistä. Motivaatio palata työn pariin laskee tutkitusti jo muutamassa kuukaudessa.

Monia töitä voidaan muokata, jos henkilön työkyky on heikentynyt tapaturman jälkeen tai vamma estää paluun samaan työtehtävään.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)