Luonnonmukainen ruoka kiinnostaa yhä inflaatiosta ja ruoan hinnan noususta huolimatta, arvioi Pro Luomu ry. Alle 20 000 euron bruttovuositulojen talouksissa luomuruoka kiinnostaa eniten, mutta luomuruokaa ostetaan kuitenkin selvästi eniten kotitalouksissa, joiden bruttotulot ylittävät 85 000 euroa vuodessa. Asiantuntijan mukaan kiire, raha tai mukavuudenhalu voivat estää arvojen mukaisen ostokäyttäytymisen.

Kiinnostus luonnonmukaiseen ruokaan on säilynyt suomalaisten keskuudessa ennallaan vaikeassakin markkinatilanteessa, selviää Pro Luomun tammikuussa teettämästä kuluttajatutkimuksesta (Kantar Agri).

Luonnonmukainen ruoka kiinnostaa erityisesti nuoria aikuisia, pääkaupunkiseudulla ja yliopistokaupungeissa asuvia sekä naisia. Nuorista aikuisista, eli 18–29-vuotiaista noin 60 prosenttia on kiinnostunut luomuruuasta.

Pienten, alle 20 000 euron bruttovuositulojen talouksissa luomuruoka kiinnostaa eniten. Luomuruokaa ostetaan kuitenkin selvästi eniten kotitalouksissa, joiden bruttotulot ylittävät 85 000 euroa vuodessa. Reilu viidennes suomalaisista ostaa luomuruokaa edelleen viikoittain, ja reilusti yli puolet ostaa luomua vähintään kuukausittain.

– Z-sukupolvi on lähtökohtaisesti tiedostavaa, mutta tiedostavuus ei aina – esimerkiksi taloudellisista syistä – näy kuluttamisessa. Vastaavasti suurten ikäluokkien naisten on tutkitun tiedon valossa helpointa kuluttaa kestävästi: he tiedostavat, mikä on kestävää ja kestävien ruokatuotteiden valinta on heille jopa automaattista. Heidän suhtautumiseensa kestävämmän ruoan valintaan vaikuttaa mahdollisesti se, että he ovat eläneet 1960–70-luvuilla vähemmän yltäkylläisenä aikana, sanoo VTT:n tutkija Anu Seisto tiedotteessa.

Anu Seisto on tutkinut Z-sukupolven kuluttamista ja Suomesta löytyviä kuluttajasegmenttejä.

– Isolla ryhmällä kuluttajia on tietoa, mutta kiire, raha tai mukavuudenhalu estävät arvojen mukaisen kulutuskäyttäytymisen. Vastuullisempien valintojen vuoksi täytyy olla motivoitunut vertailemaan erilaisia ruokatuotteita. Arkinen kiire usein estää meitä tekemästä kestävämpiä valintoja, hän kertoo.

Pro Luomu kysyi luomua arjessaan suosivilta kuluttajilta, mikä saa heidät ostamaan luomua ja miksi.

– Koen, että tulotaso, sosioekonominen asema ja toisaalta tuotteiden saatavuus määrittävät tiedostavienkin kuluttajien kulutusmahdollisuuksia. Ostan vähintään kananmunat, maidon, voin, viinin, jauhot ja hiutaleet sekä hedelmät ja kasvikset luomuna. Näen, että tulotasoni noustessa tulen ostamaan vielä nykyistä enemmän luonnonmukaista ruokaa. Kiinnostus luomuun on peruja yli vuosikymmenen takaa, mutta se ei näy kaikilta osin vielä ostoskorissa, kertoo 28-vuotias Juuli Rantala Kuopiosta.

Elintarvikkeiden suomalainen alkuperä ja antibioottivapaus nousivat selkeästi korkeimpaan arvostukseen suomalaisten keskuudessa: kuluttajatutkimuksen mukaan jopa 61 prosenttia suomalaisista pitää näitä ominaisuuksia tärkeinä tai erittäin tärkeinä. Luomutuotannon osalta vastaava osuus on 28 prosenttia. Nuorten aikuisten keskuudessa kotimaisuuden merkitys on muuta väestöä pienempää ja vastaavasti luomutuotannon merkitys muuta väestöä tärkeämpi.

– Kuluttajakäyttäytymisen täytyy muuttua kestävämpään suuntaan. Tämä tarkoittaa ymmärrystä siitä, miten ja missä ruoka on tuotettu. Mielikuvat voivat olla joskus vahvoja; luomuruoka voidaan mieltää kalliiksi, mutta esimerkiksi satokaudella näin ei välttämättä ole. Lisää viestintää ja palveluita, kuten luomu- ja lähiruokakasseja ja satokausituntemusta tarvitaan, jotta kestävästä kuluttamisesta tehdään helpompaa, sanoo Seisto.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)