Rakentaminen väheni viime vuonna 11 prosenttia, selvästi enemmän kuin finanssikriisissä. Rakentamisen kaikki sektorit hyytyivät, mutta asuntotuotannon pudotus oli dramaattisin. Rakennusteollisuus RT:n suhdanne-ennusteen mukaan vielä ei ole merkkejä käänteestä. Tänä vuonna rakentamiseen on odotettavissa laskua viisi prosenttia.

Poikkeuksellisen nopeasti noussut korko- ja kustannustaso, asuntokaupan hiljaiselo sekä luottopolitiikan tiukentuminen ovat iskeneet etenkin asuntorakentamiseen.

Asuntoaloitusten kokonaismäärä puolittui viime vuonna arviolta 17 500 asuntoon. Vapaarahoitteisessa kerrostalorakentamisessa nähtiin viime vuonna tilastohistorian suurin syöksy, peräti 80 prosenttia.

Tänä vuonna asuntoaloitusten määrä on jäämässä vielä hieman viime vuotta pienemmäksi, vaikka hallitus on nostanut valtion tukeman Ara-asuntotuotannon korkotukivaltuudet tähän mennessä korkeimmalle tasolleen.

– Asuntorakentamisen osalta tämä vuosi on jo taputeltu. Tuotannon käynnistymisen edellytykset eivät ole parantuneet, eikä ensi vuodellekaan voi luvata kuin vaimeaa kasvua, Rakennusteollisuus RT:n pääekonomisti Jouni Vihmo sanoo tiedotteessa.

Asuntoja on tällä hetkellä tarjolla runsaasti, koska edelleen valmistuu ennen asuntokaupan seisahdusta käynnistettyjä hankkeita. Edessä on kuitenkin asuntovaje ja markkinahäiriö kasvukeskuksissa, sillä uusien kohteiden määrä jää parin vuoden aikana todella alhaiseksi ja hankkeiden läpimenoajat kestävät vuodesta puoleentoista.

– Vaikka korot alkaisivat laskea, kysyntä piristyä ja myynnissä olevien uusien valmistuneiden asuntojen varanto sulaa, kiristynyt rahoitus jarruttaa yhä voimakkaasti asuntorakentamista. Markkinaehtoisia ratkaisuja tilanteen korjaamiseksi on juuri nyt vähän, Vihmo sanoo.

Asuntorakentamisen laman jatkuminen on Suomen Pankin mukaan talouskehityksen suurin uhka tänä vuonna.

– Aiempienkaan kriisien jälkeen tuotanto ei ole lähtenyt heti käyntiin ilman varavirtaa. Budjettiriihessä hallituksen tulisi päättää määräaikaisen täytetakauksen valmistelusta omaperusteisiin asuntohankkeisiin, mikä lisäisi rahoittajien ja asuntomarkkinoiden luottamusta. Se on valtiolle edullisempaa kuin joutua pitämään tuettu asuntotuotanto korkealla, Rakennusteollisuus RT:n toimitusjohtaja Aleksi Randell toteaa.

Vapaarahoitteisista omistusasunnoista valtaosa on toteutettu RS-järjestelmällä, joka suojaa asunnon ostajan etuja rakentamisvaiheessa. Taloyhtiölainaa on käytetty 90:ssä prosentissa RS-kohteista.

– Tilastojen perusteella taloyhtiölainat eivät ole ongelma, mutta riskejä liioittelemalla on istutettu epäluulo ihmisten mieleen. Täytetakaus vahvistaisi myös kuluttajien luottamusta uuden asunnon ostoon, Randell sanoo.

Suhdannekriisi on osunut myös toimitilarakentamiseen ennakoitua enemmän. Toimitilarakentamien on supistunut vuoden 2022 alkupuolelta lähtien 2000-luvun matalimmalle tasolle. Paljon puhuttu teollisuuden investointibuumi ei vielä näy rakentamisen tilastoissa.

– Kansainvälisten, isojen teollisuusinvestointien saaminen Suomeen on erittäin tärkeää. Monet hyvät hankkeet uhkaavat jäädä aikomuksiksi. Vihreän siirtymän investointeja on edistettävä aktiivisesti kuten Ruotsissa eikä jäädä odottamaan niiden toteutumista, Randell sanoo.

Korjausrakentaminen on Tilastokeskuksen mukaan hiipunut vuoden 2022 alusta alkaen. Viime vuonna korjaamisen arvo laski kaikkiaan viisi prosenttia edellisvuodesta ja lasku kiihtyi loppuvuonna.

Samalla kun rahoituksen saatavuus on heikentynyt, vaatimukset energiatehokkuuden parantamiseksi ovat tiukentuneet ja korjausvaje on kasvanut entisestään.

– Suomen tulee viipymättä hyödyntää EU:n käytettävissä olevat takaus- ja rahoitusmahdollisuudet. Lisäksi valtiolta toivotaan asuinyhteisöjen korjausrakentamiseen määräaikaista kymmenen prosentin avustusta viime vuonna päättyneen tuen tilalle, Randell sanoo.

Maa- ja vesirakentaminen väheni viime vuonna viidellä prosentilla. Valtion väyläinvestointien taso vuoden 2024 budjetissa on selvästi matalampi kuin vuonna 2023. Tilanne paranee, jos lupaukset uusista infrainvestoinneista lunastetaan kevään kehysriihessä. Perusväylänpitoon on sen sijaan tulossa täksi vuodeksi 250 miljoonan euron määrärahalisäys paikkaamaan tiestön korjausvajetta.

Suomen talouden taantuma aiheutui viime vuonna käytännössä kokonaan rakentamisen vähenemisestä. Rakennusalan työllisyys- ja työttömyyskehityksessä pahin on vasta edessä. Rakentamisesta on poistumassa 20 000 työpaikkaa ensi vuoden loppuun mennessä. Yritysten työllisyysnäkymät ennakoivat työllisyyden supistumista nousukautta edeltävälle tasolle, arviolta 160 000 työlliseen.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)