Varsinais-Suomen ELY-keskuksen liikenneturvallisuussuunnitelma on valmistunut. Suunnitelma asettaa painotuksia Varsinais-Suomen ja Satakunnan maakuntien alueella tehtävälle liikenneturvallisuustyölle. Varsinais-Suomen ja Satakunnan alueen maanteiden onnettomuusriski on valtakunnallisessa vertailussa korkea. Liikenneturvallisuushaasteet vaihtelevat erilaisissa liikenneympäristöissä ja eri ikäryhmissä. Usein onnettomuuksien taustalla on toiminta- ja havainnointivirheitä tai tietoista riskinottoa ja välinpitämättömyyttä. Parannustoimenpiteiden suunnittelussa on keskitytty toimenpiteisiin, jotka ovat alueellisten toimijoiden kautta edistettävissä. Aiempaa enemmän panostetaan yleiseen viestintään, mielipidevaikuttamiseen, asennekasvatukseen ja koulutukseen.

Satakunnan alueen maanteiden onnettomuusriski on koko maan korkein. Varsinais-Suomi on neljäntenä. Ikäryhmän kokoon suhteutettuna selvästi korkein onnettomuusriski on ikäryhmässä 15–17-vuotiaat. Seuraavaksi korkein riski on ikäryhmissä 18–20-vuotiaat, yli 75-vuotiaat ja 21–24-vuotiaat.

Liikenneturvallisuushaasteet vaihtelevat eri ikäryhmissä. 15–17-vuotiaiden nuorten onnettomuuksissa korostuvat mopoilun ja moottoripyöräilyn haasteet. Nuorilla aikuisilla, 18–24-vuotiailla, puolestaan korostuu autoilun onnettomuudet, kun taas jalankulkijoina ja pyöräilijöinä nuoret näyttävät pärjäävän liikenteessä varsin hyvin. Iäkkäiden tai ikääntyvien ihmisten haasteet liikenneturvallisuudessa liittyvät erityisesti pyöräilyyn, autoiluun ja jalankulkuun.

Vakavaan loukkaantumiseen johtavien pyöräilijäonnettomuuksien määrä näyttäisi kasvavan selvästi 55-vuotiaista alkaen. Myös jalankulkijoiden vakavat tapaturmat painottuvat iäkkäämpään väestöön ja niiden määrä kasvaa jyrkästi ikävuodesta 65-vuotiaat alkaen.

Vakavuudeltaan erilaisten onnettomuuksien tienkäyttäjäprofiili on hyvin erinäköinen. Kuolemaan johtaneissa onnettomuuksissa yleisimpiä onnettomuusluokkia ovat yksittäisonnettomuudet (37 %) ja kohtaamisonnettomuudet (29 %). Niistä suurin osa tapahtuu maanteillä. Kuolemaan johtaneissa onnettomuuksissa korostuvat henkilö- tai pakettiautolla liikkuneet (60 %), kun taas vakavasti loukkaantuneista merkittävä osa on pyöräilijöitä (33 %) tai mopolla tai moottoripyörällä liikkuneita. Vakavista jalankulkija- ja pyöräilyonnettomuuksista suuri osa tapahtuu taajamissa.

Toimenpiteet on kohdennettu keskeisimpiin liikenneturvallisuusongelmiin ja kohde- ja riskiryhmiin: riskikäyttäytyminen (ajonopeudet, päihteet, ajoterveys), korkean riskin liikkujaryhmät (nuoret, ikäihmiset ja jalankulkijat, pyöräilijät ja niihin rinnastettavat) ja onnettomuusluokat (kohtaamisonnettomuudet, yksittäisonnettomuudet ja risteysonnettomuudet).

Omana kokonaisuutenaan tarkasteltiin liikenneturvallisuustyön organisointiin ja toimintamalleihin liittyviä kehittämistarpeita. Kaikkiaan suunnitelmassa on esitetty 91 toimenpide-ehdotusta tai -linjausta, joista ELY-keskuksella on toteuttajan tai edistäjän rooli noin viidessäkymmenessä.

Kuntien kanssa yhteistyössä tehtävä liikenneturvallisuustyö on keskeinen työkalu paikallisten pienten ja keskisuurien liikenneturvallisuustoimenpiteiden toteutukseen. Niissä korostuvat liikenteen rauhoittamiseen, jalankulun ja pyöräilyn olosuhteisiin ja liittymien turvallisuuteen liittyvät toimenpiteet.

Ajonopeuksilla ja niiden hallinnalla (nopeusrajoitukset, ympäristö, valvonta, viestintä) on erittäin keskeinen rooli liikenneturvallisuustavoitteiden saavuttamisessa. Vakavien loukkaantumisten määrän vähentämisessä etenkin taajama-alueiden nopeustasojen laskeminen jalankulkijoiden ja pyöräilijöiden (ja näihin rinnastettavien kulkumuotojen) kannalta turvalliselle tasolle (< 40 km/h) on keskeistä.

Etenkin kohtaamis- ja risteysonnettomuuksien vähentämisessä tieinfran parantaminen on keskeisessä roolissa. Liittymien parantaminen tai keskikaiteiden rakentaminen on kallista, eikä ELY-keskuksilla ole ollut viime vuosina juuri lainkaan rahoitusta uusien investointien toteuttamiseen. Monissa viime vuosina toteutetuissa investoinneissa on ollut mukana korvamerkittyä erillisrahoitusta tai kunnan rahoitusta. Sen vuoksi liikenneympäristön turvallisuusongelmia ratkaistaan ensisijaisesti pienillä kustannustehokkailla toimenpiteillä, joita toteutetaan vuosittain määritellyn rahoituksen puitteissa.

ELY-keskuksella on ollut viime vuosina käytettävissä rahoitusta liikenneturvallisuuden parantamiseen keskimäärin 200 000 euroa pieniin ja keskisuuriin liikenneturvallisuustoimenpiteisiin. Lisäksi liikenneturvallisuutta on pystytty parantamaan tiehankkeiden yhteydessä ja erillisrahoitusten turvin. Tehokkaimmat keinot liikenneturvallisuusongelmien poistamiseksi ovat olemassa, mutta resurssit eivät välttämättä mahdollista niiden toteuttamista toivotulla tavalla tai toivotussa aikataulussa.

Lähes kaikissa tieliikenteen onnettomuuksissa liikkujan inhimillinen toiminta on yksi onnettomuuden syntyyn ja sen seurauksiin vaikuttava tekijä. Useimmiten onnettomuuksien syynä ovat kuljettajan tai liikkujan erilaiset toiminta- tai havainnointivirheet, mutta valitettavan paljon esiintyy myös tietoista riskinottoa ja välinpitämättömyyttä, kuten ylinopeuksia, päihteiden käyttöä, väsyneenä ajamista, terveydellisiä riskejä, tarkkaamattomuutta ja turvalaitteiden käyttämättömyyttä.

Liikennerikoksista merkittävä osa on liikenneturvallisuuden vaarantamisia (59 %), joista merkittävä osa (64 %) on nopeusrajoitusten rikkomisia. Rattijuopumukset muodostavat 15 prosenttia kaikista liikennerikoksista. Varsinais-Suomen ja Satakunnan alueella tapahtuneissa kuolemaan johtaneissa onnettomuuksissa noin joka neljännessä onnettomuuden osallinen on ollut päihteiden vaikutuksen alaisena.

Riskikäyttäytymisen karsimisessa vaikutuspotentiaali on hyvin suuri, mutta maksimaalisten hyötyjen saavuttamiseksi tarvitaan täysin uudenlaista otetta (riskiryhmien) liikennekasvatukseen ja koulutukseen, lisää resursseja liikenteen valvontaan, kuljettajakoulutuksen kehittämistä sekä ajoneuvoihin laajamittaisesti erilaista turvatekniikkaa. Suunnitelman toimenpiteissä panostetaankin aiempaa enemmän yleiseen viestintään, mielipidevaikuttamiseen, asennekasvatukseen ja koulutukseen.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)