Villiintyneet kissapopulaatiot ovat Suomessa ongelma, johon muun muassa Turussa ja lähialueilla toimiva Eläinsuojeluyhdistys Dewi ry pyrkii auttamaan. Yhdistyksen on tarkoitus edistää villiintyneiden kissojen asemaa, hoitaa niitä ja etsiä pysyviä koteja kesytetyille kissoille.

– Kissapopulaatio tarkoittaa hallitsemattomasti lisääntynyttä kissalaumaa, jollaisia syntyy kun kissoja ei leikata, mutta niiden annetaan liikkua valvomatta ulkona, kertoo sijaiskotivastaava Linda Elmroos.

Kissalla ei ole kaikille vieläkään myös samanlaista arvoa lemmikkinä kuin esimerkiksi koiralla.

– Kissallakin tulisi olla enemmän arvoa ylipäätään. Jos kyseessä olisi koira, ihmisten empatiakyky olisi paljon voimakkaampi. Kun ihmiset kuulevat hylätyistä koirista, he rientävät nopeammin auttamaan, Elmroos lisää.

Villiintyneitä kissoja loukutetaan, jonka jälkeen kissat asuvat vapaaehtoisten tarjoamissa sijaiskodeissa noin kahdesta kuuteen kuukauteen. Ennen sijaiskotina toimimista tulee käydä siihen tarkoitettu perehdytys.

– Seuraavan kerran mahdollisuuksien mukaan ensi kesänä Turussa järjestetään uusi perehdytys. Meillä on parhaillaan noin 50 sijaiskotia, joista 20-30 on aktiivisia. Uusille sijaiskodeille on aina lisää tarvetta, Elmroos kertoo.

Sijaiskodeissa aikaisemmin villiintyneinä eläneet kissat pääsevät rauhassa tottumaan ihmisen läheisyyteen. Elmroosin mukaan on tärkeää olla kärsivällinen, ja antaa kissan pikkuhiljaa tottua ihmiseen.

– Loukutetut kissat alkavat kesyyntyä kotihoidon aikana. Tällä ajalla kissoja hoidetaan myös eläinlääkärissä. Osa sijaiskodeiksi alkavista pohtii mahdollisesti myös sitä, että haluaisivatko he ottaa itselleen toisen kissan, joten tänä aikana ehtii sellaistakin miettimään.

Loukutuksen merkitys on tärkeää, sillä kissat eivät pärjää luonnossa.

– Joka kunnassa on villiintyneitä kissapopulaatioita, ja niitä löytyy pääasiassa haja-asutusalueilta, Elmroos sanoo.

Elmroosin mukaan kissapopulaatiot selviävät hengissä Suomen luonnossa kissoja ruokkivien henkilöiden vuoksi, sillä usein ravintoa luonnosta ei löydy riittävästi.

– Kissojen ruokinta ei ole oikein, jos ei ole valmis myös vastaamaan kissojen terveydestä ja viemään niitä ruokinnan lisäksi eläinlääkäriin tarvittaviin hoitotoimenpiteisiin.

Elmroos kertoo, että usein on ongelmia loukuttaa kissoja, koska ruokkija ei ole halukas toimimaan yhteistyössä, jos kissat ovat esimerkiksi hänen tontillaan.

– Ruokkija ei tavallisesti kuitenkaan silti vie sairaita kissoja eläinlääkäriin, vaan pitkittää niiden kärsimystä. Olemme tavanneet esimerkiksi kissoja, joilla on ampumisesta aiheutuneita jälkiä, tai autojen törmäyksestä kissojen raajoja on murtunut. Moni kokee, että kissojen ruokkiminen on verrattavissa lintujen talviruokintaan. Maatiaiskissa ei ole kuitenkaan villieläin, joten se ei pärjää ilman ihmistä luonnossa.

Sijaiskodeissa oltuaan kissat pääsevät adoptoitavaksi, ja Elmroosin mukaan on tärkeää tiedostaa kissan taustat.

– Etsimme ensisijaisesti kissalle hyvän kodin, emmekä ihmiselle hyvää kissaa. On myös tärkeää tiedostaa, että yleensä aran kissan kesyttäminen jatkuu adoptiokodissa.

Marianne Rovio