Nostalginen Turku: Rauni Luoma oli aito ja oikea Niskavuoren Heta
NäyttelijäRauni Luoma (1911–96) sai ensimmäisen valkokangasroolinsa vuonna 1935, kun hänestä leivottiin nuori Roinilan Anna Minna Canthin näytelmään pohjautuvaan elokuvaan. Hieman aran näyttelijän arvioitiin vielä jännittävän rooliaan. Turkulaiselle teatteriväelle nuori lupaus esittäytyi heti seuraavana vuonna. Hän teki urallaan kaikkiaan kolmisen kymmentä elokuvaroolia sekä tyylikkään teatteriuran, joka päättyi Kansallisteatterin lavalla vuonna 1978.
Luoma vietti nuoruutensa Oulun maisemissa, mutta muutti 1930-luvun alussa pääkaupunkiin opiskelemaan, ensin Helsingin Konservatorioon ja sieltä Suomen Näyttämöopistoon. Ensimmäisen teatteripestin hän sai Varkaudesta, jonka jälkeen matka jatkui Lahteen.
Vuonna 1936 hän allekirjoitti välikirjan Turun Teatterin kanssa. Nuori tulokas sai nimiosan Hella Wuolijoen näytelmästä Juurakon Hulda. Erityisen merkittävä oli rooli Mika Waltarin Kurittomassa sukupolvessa, sillä Luoma ja kirjailija elinikäinen ystävyyssuhde sai alkunsa näytelmän ympäriltä.
Waltari ihastui Luoman tulkintaan niin paljon, että hän rahoitti tämän pitkän Keski-Euroopan reissun. Luoma esiintyi myös Viipurissa ja Tampereella, mutta asettui lopulta Helsingin Kansallisteatteriin vuonna 1955.
Luoma teki räiskyvimmät elokuvaroolinsa 1950-luvulla. Kaikkein tunnetuin oli nimiosa Edvin Laineen ohjaamassa elokuvassa Niskavuoren Heta. Hänet palkittiin roolistaan ansaitusti Jussi-patsaalla. Luoma ei välttynyt samasta roolista teatterin puolellakaan. Akustin roolissa vastanäyttelijänä nähtiin niin elokuvassa kuin teatterissa Kaarlo Halttunen.
Toinen todella mieleenpainuva rooli oli Matti Kassilan klassikkoelokuvassa Elokuu, jossa hän esitti eläväistä tamperelaisvamppi Maija Länsilehtoa.
Luoman joutsenlaulu oli Matti Kassilan vuonna 1984 uudelleen henkiin virittämä Niskavuori, jossa hänelle lankesi vanhan emännän rooli. Luoma esitti arvokkaiden matriarkkojen lisäksi myös koomisia osia. Televisioon hänet saatiin houkuteltua vain taiteellisesti kunnianhimoisempiin projekteihin.
Rauni Luoman toinen aviopuoliso oli maineikas arkkitehti Aarne Ervi. Avioparin kotona Helsingin Kuusisaaren Villa Ervissä sukkuloi 1960- ja -70-luvuilla maan kulttuurikermaa. Myös presidentti Kekkonen kuului aivan heidän lähipiiriinsä. Jäätyään leskeksi Luoma muutti näyttelijöiden vanhainkotiin, Thalian Torppaan, jossa hän eli läheisten kollegojen keskellä loppuelämänsä.
Heikki Möttönen
















