Nostalginen Turku: Hannes Närhi oli tavallisen rahvaan tulkki
NäyttelijäHannes Närhi (1893–1943) viihdytti turkulaista teatteriyleisöä yli 20 vuoden ajan. Monipuoliselta teatteriammattilaiselta hoituivat myös lavastajan hommat. Närhi myös reissasi paljon ja tutustui teatteritaloihin ympäri Euroopan. Hänen tunnetuin elokuvaroolinsa on vuodelta 1937, kun ohjaaja Nyrki Tapiovaara kiinnitti Närhen esikoiselokuvansa Juhan nimikkorooliin.
Närhi oli alun perin Itä-Suomen poikia. Hän kävi Joensuun klassista lyseota neljä luokkaa ja työskenteli sen jälkeen merillä. Vilkas nuori mies hakeutui Suomen Kansallisteatteriin oppiin reiluksi vuodeksi ja sai vuonna 1917 pestin Tampereen Teatteriin. Vuonna 1920 hän muutti Aurajoen rannoille ja Turun Teatteriin. Turussa Närhi toimi myös näyttämökoristemaalarina.
Aikalaiset kuvailivat Närheä sydämen näyttelijäksi sekä mainioksi luonnenäyttelijäksi. Hän oli mestari tulkitsemaan nimenomaan tavallista rahvasta. Närhi kolusi Turussa valtavan määrän rooleja läpi. Hän tulkitsi seitsemässä veljeksestä ainakin Aapoa, Lauria ja Timoa. Muita tunnettuja rooleja olivat Nummisuutareiden Topias, Pölhö-Kustaa sekä pastori Jussilainen.
Närhi debytoi valkokankaalla jo mykkäelokuvien kaudella. Kaikkiaan elokuvarooleja kertyi seitsemän. Hänen ensimmäinen roolinsa oli Kaappo-renkinä Jalmari Lahdensuon ohjaamassa Pohjalaisissa (1925). Kalle Kaarnan vuonna 1928 ohjaamassa Miekan terällä -elokuvassa Närhi näytteli punakaartilaispäällikköä ja sai rehellisestä tulkinnastaan paljon suitsutusta.
JuhaniAhon klassikkoon Juha pohjautuva ensimmäinen elokuva on kestänyt yllättävän hienosti aikaa. Närhi myös lavasti Kuusamossa kuvatun elokuvan. Juhan jälkeen Närhi näytteli vielä turkulaisvoimin kootussa elokuvassa Miehen vankina. Närhi ei ehtinyt nähdä Aarne Kivimäen ohjaaman elokuvan ensi-iltaa.
Närhi kierteli 1920- ja -30-luvuilla tutustumassa ulkomaisiin estradeihin. Hän maksoi näiden opintomatkojensa kulut alkuun ihan itse. Utelias Närhi vieraili Saksassa, Italiassa, Tšekkoslovakiassa, Itävallassa sekä Ranskassa. Hän perehtyi tunnetutujen teatterikaupunkien näyttämötyöhön ja -tekniikkaan.
Turun Sanomat kertoi 11. helmikuuta 1943 suru-uutisen. Närhi oli edellisenä iltana ollut työskentelemässä Turun Teatterin maalaushuoneessa, jossa oli jäänyt, tai jätetty, kaasuhana auki. Närhi löydettiin paikalta jo tajunsa menettäneenä. 49-vuotias näyttelijä kiidätettiin vauhdilla lääninsairaalaan, mutta mitään ei ollut enää tehtävissä.
Heikki Möttönen












