Uusilla jätevesien ja jätevesilietteen käsittelyn tekniikoilla ravinteet saataisiin talteen nykyistä tehokkaammin ja puhtaampina, ja ne pystyttäisiin hyödyntämään ruuan tuotannossa ja teollisuudessa. Myös ympäristöhaitat vähenisivät, todetaan tänään ilmestyneessä SYKE Policy Brief -julkaisussa. Julkaisu on suunnattu kaupunkien, kuntien ja valtakunnan tason päätöksentekijöille.

– Jätevesien ravinteiden talteenoton tehostaminen on ajankohtaista nykyisessä epävarmassa maailmantilanteessa, jossa ravinteiden saatavuus voi entisestään vaikeutua, arvioi erikoistutkija Suvi Lehtoranta SYKE:stä.

– Jäteveden ravinteilla voidaan korvata maataloudessa käytettäviä keinolannoitteita ja teollisuudessa käytettäviä ravinteita. Tämä parantaisi huoltovarmuutta. Myös riippuvuus fossiilisista polttoaineista ja ulkomaan tuonnista vähenisi ja luonnonvaroja säästyisi.

Jätevedenpuhdistamoilla ja jätevesilietteen käsittelyssä kannattaa hänen mukaansa ottaa käyttöön uusia tekniikoita erityisesti typen talteen ottamiseksi. Typpi on kriittinen ravinne ruuan tuotannossa ja teollisuuden prosesseissa.

– Jätevesien ravinteiden talteenottoon on jo kehitetty uusia tekniikoita Suomessa ja ulkomailla ja niitä kehitetään koko ajan lisää, kertoo Lehtoranta.

Pitkälle jalostetut ravinnetuotteet päätyvät todennäköisimmin teollisuuden käyttöön.

– Ruuantuotannon huoltovarmuuden kannalta olisi tärkeää, että ravinteita ohjataan tarvittaessa riittävästi myös maatalouden käyttöön, Lehtoranta painottaa.

Pitkällä tähtäimellä jätevesijärjestelmiin kannattaa tehdä vielä suurempia muutoksia.

Uusilla asuinalueilla ja vanhoja viemäriverkostoja saneerattaessa tulisi mahdollisuuksien mukaan ottaa käyttöön jätevesien syntypaikkaerottelu. Syntypaikkaerottelu voidaan toteuttaa kaksoisviemäröinnillä, jossa ravinnerikkaat jätevedet, kuten käymälävedet, johdetaan erilleen muista jätevesistä. Ravinnerikkaat jätevedet eivät näin sekoitu vesimäärältään suuriin, haitta-aineita sisältäviin ja ravinneköyhiin vesiin, joista ravinteiden talteenotto on hankalampaa.

Suomen viemäriverkostosta tulisi saneerata 40 prosenttia vuoteen 2040 mennessä.

– Saneerausten yhteydessä tulisi selvittää, olisiko tarkoituksenmukaista siirtyä jätevesien syntypaikkaerotteluun, huomauttaa Lehtoranta.

Uusilla kaupunkien asuinalueilla ratkaisuja on jo otettu käyttöön esimerkiksi Ruotsissa ja Hollannissa.

– Kokemukset ovat olleet hyviä ja kustannukset kohtuullisia, ja yhä suurempia järjestelmiä suunnitellaan, kertoo Lehtoranta.

EU on parhaillaan uudistamassa yhdyskuntien jätevedenkäsittelyä koskevaa direktiiviä. Ravinteiden talteenotolle jätevesilietteenkäsittelyssä tulisi ehdotuksen mukaan asettaa minimivaatimukset.

– Direktiivin tulisi asettaa selkeät ja kunnianhimoiset velvoitteet ravinteiden talteenotolle. Siinä tulisi huomioida sekä jätevesilietteen käsittelyssä että suoraan jätevedestä talteen otetut ravinteet”, sanoo erityisasiantuntija Vuokko Laukka SYKE:stä.

Suomessa uusien tekniikoiden käyttöönottoa puhdistamoilla ja lietteenkäsittelylaitoksilla tulisi hänen mukaansa vauhdittaa asettamalla kriteerejä puhdistamolietteen käsittelyn palveluhankintoihin. Kriteereitä voidaan asettaa ravinteiden kierron edistämiselle, lopputuotteiden hyötykäytölle, energiatehokkuudelle ja kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiselle.

Hyviä kokemuksia kiertotalouskriteereistä on saatu esimerkiksi Porvoon Veden hankintarenkaan sekä Turun seudun puhdistamon tekemissä lietteenkäsittelypalvelun kilpailutuksissa. Rovaniemen lietteenpolttolaitoksella on jo otettu käyttöön uusia kiertotalousteknologioita.

Yhdyskuntien jätevedenpuhdistamoille tulee jätevesiä eri lähteistä, ja jätevedet sisältävät laajan kirjon haitta-aineita. Nykyisiä jätevesien puhdistusprosesseja ja lietteenkäsittelyprosesseja ei ole suunniteltu poistamaan ympäristölle haitallisia yhdisteitä. Lietteestä valmistetuista lannoitevalmisteista voikin kulkeutua haitta-aineita maaperään.

Uudet ravinteiden talteenottotekniikat ja jätevesien syntypaikkaerottelu vähentävät haitta-aineiden kulkeutumista ravinteiden mukana ympäristöön.

– Jotta jätevesipohjaisten ravinteiden käyttöä voidaan lisätä, tulee niiden turvallisuus taata. Onkin tärkeää, että kierrätysravinteiden sisältämille haitta-ainepitoisuuksille ja niiden seurannalle asetetaan aiempaa kattavammat, käyttökohteen huomioivat kriteerit, painottaa tutkija Lauri Äystö SYKEstä.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)