Joskus vanha koira alkaa käyttäytyä ihmisen silmiin kummallisesti. Seniorikoira saattaa odottaa oven avautumista saranan puolella, jäädä toistuvasti tuijottamaan seinään tai vaeltaa ympäriinsä ilman päämäärää. Tällaiset muutokset voivat kertoa koiran dementiasta. Koirien dementiasta tiedetään melko vähän, mutta sairastuneiden koirien aivoista on löydetty samoja muutoksia kuin Alzheimerin tautia sairastavien ihmisten aivoista.

Monelle tulee yllätyksenä, että ikääntyvä koira voi sairastua muistisairauteen. Koira elää keskimäärin reilut kymmenen vuotta. Pienet rodut voivat helposti elää jopa viisitoistavuotiaaksi. Jättiläisrodut alkavat puolestaan olla vanhuksia jo kahdeksan vuoden iässä. Ikääntyminen tuo monia muutoksia koiran olemukseen, mutta aivan kaikkea ei kannata laittaa vanhuudenhöperyyden piikkiin.

Ikääntyvillä koirilla esiintyy samankaltaista muistin ja oppimisen heikkenemistä kuin ihmisillä, joilla on Alzheimerin taudin ensioireita. Koiran aivojen neurologiset muutokset ovat verrattavissa Alzheimerin tautia sairastavien ihmisten aivoihin. Koirien oireilua kutsutaan kognitiiviseksi dysfunktioksi (canine cognitive dysfunction) tai koiran dementiaksi.

Dementia heikentää koiran muistia, oppimiskykyä ja tilallista hahmottamista. Lisäksi se muuttaa usein koiran unirytmiä ja vuorovaikutustapoja. Muistin ja tilallisen hahmottamisen heikkeneminen voivat saada koiravanhuksen käyttäytymään ihmisen silmiin hyvinkin kummallisilla tavoilla.

Koira saattaa olla levoton ja vaeltaa ympäriinsä ilman päämäärää. Se saattaa kävellä ympyrää tai samaa reittiä edestakaisin. Koira voi myös vaikuttaa eksyneeltä tutussa ympäristössä tai jäädä tuijottamaan tyhjyyteen tai vaikkapa seinään. Dementia voi näkyä myös niin, että koira unohtaa sille tutut rutiinit. Se saattaa jäädä odottamaan oven aukaisemista saranoiden puolelle tai ei tajua väistyä avautuvan oven tieltä.

Joskus oireena voi olla myös pissavahingot sisälle, vaikka koira olisi ollut koko elämänsä sisäsiisti. Dementoitunut koira saattaa pyytää päästä pihalle tarpeilleen, mutta ulospäästyään unohtaa tehdä tarpeensa. Sisälle palatessaan se voi päästää lammikon lattialle. Myös koiran käytös tuttujen ihmisten ja eläimien seurassa voi muuttua. Koira saattaa yhtäkkiä olla aggressiivinen vieraita ihmisiä ja eläimiä kohtaan ilman selkeää syytä.

Jos vanhan koiran käytös poikkeaa tavallisesta, kannattaa se viedä eläinlääkäriin tarkastettavaksi. Lähes kaikki koiran dementiaan viittaavat oireet voivat liittyä myös muihin fyysisiin sairauksiin ja siksi diagnosointi alkaa aina fyysisten sairauksien poissulkemisella. Dementiadiagnoosi tehdään oireiden perusteella vasta siinä vaiheessa, kun koiran muuttuneelle käytökselle ei löydy lääketieteellistä fyysistä aiheuttajaa.

Monet koiranomistajat tulkitsevat koiran dementiaan liittyvät oireet tavallisiksi vanhenemiseen kuuluviksi muutoksiksi. Dementia on kuitenkin koirilla hyvin yleistä. Aivojen ikääntyminen koskettaa jokaista vanhenevaa koiraa, mutta oireet ja niiden voimakkuus vaihtelevat. Muutokset koiran käyttäytymisessä voivat ilmetä pikkuhiljaa, jolloin niitä on vaikea huomata. Moni dementiaa sairastava koira jääkin diagnosoimatta.

Koiran dementian hoidossa tärkeintä on varmistaa, että ympäristö on koiralle turvallinen ja arki on mahdollisimman helppoa ja sujuvaa. Sairautta ei voi parantaa, mutta koira voi siitä huolimatta elää hyvää elämää dementiadiagnoosin saatuaankin. Koirille ei ole Suomessa dementian hoitoon rekisteröityä lääkettä.

Tärkein keino hoitaa ja myös ennaltaehkäistä dementiaa on ylläpitää koiran kognitiivisia taitoja tarjoamalla sille runsaasti virikkeitä. Koiran virikkeellinen elämä koostuu mahdollisuudesta liikkua riittävästi ja käyttää aivoja. Koulutushetki kannattaa ottaa osaksi seniorikoiran päivittäistä rutiinia. Pienikin aktivointi tai temppuhetki on parempi vaihtoehto, kuin pelkkä sohvan nurkassa nukkuminen.

Myös terveellinen ruokavalio auttaa hidastamaan taudin etenemistä. Koiravanhuksen ruokinnassa kannattaa kiinnittää huomiota etenkin Omega-rasvahappojen saantiin. Ikääntyville koirille on saatavilla useita erilaisia rasvahappo- ja antioksidanttipitoisia ravintolisiä, joita on hyvä ottaa osaksi ruokavaliota.

Rutiinit ovat dementiaa sairastavalle koiralle tärkeitä. Selkeä päivärytmi auttaa vähentämään koiran stressiä. Rutiinien avulla koira tietää, milloin on aika leikkiä, syödä, nukkua tai mennä ulos. Dementia itsessään aiheuttaa koiralle usein stressiä ja ahdistusta, joten rutiinien puute voi pahentaa näitä oireita. Varmista myös, että koira löytää aina vesi- ja ruokakuppinsa sekä oman makuupaikkansa. Dementiaa sairastava koira voi olla hämmentynyt ja eksyä tuttuihinkin paikkoihin.

Kun koiralle tulee lisää ikää, myös monien sairauksien ja vaivojen riski kasvaa. Vanhalle koiralle kannattaa tehdä säännöllisesti pieni terveystarkastus kotona eli tutkia koiran hampaat ja korvat sekä tunnustella koiraa mahdollisten kasvainten varalta. Vanhan koiran kohdalla myös ripuliin ja oksenteluun kannattaa suhtautua vakavasti, sillä niiden yleiskunto voi heikentyä nopeastikin.

Joskus ikääntyminen tuo mukanaan myös erilaisia neurologisia vaivoja. Hermostoa koskevat sairaudet ovat hyvin monimuotoisia. Koiran hermosto-oireet voivat ilmetä apaattisuutena, lievinä liikekoordinaatio-ongelmina, kuten ontumisena, tasapaino-ongelmina tai jopa kouristuskohtauksina. Neurologisten toimintahäiriöiden tutkiminen vaatii erikoisosaamista, ja koira onkin syytä viedä aina eläinlääkäriin, mikäli oireita ilmenee.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)