Suomen metsäkeskus myöntää kemera-tukea metsänhoitotöihin sekä määräaikaiseen suojeluun ja luonnonhoitoon. Satakunnassa kemera-tukea on maksettu elokuun puoliväliin mennessä yhteensä 592 000 euroa ja Varsinais-Suomessa 585 000 euroa. Satakunnan osalta tämä on viidenneksen viime vuotta vähemmän. Varsinais-Suomessa vähennystä on reilut kymmenen prosenttia. Ympäristötukea maanomistajille on maksettu samana aikana 453 000, mikä on reilusti viime vuotta enemmän. Erityisesti Satakunnassa ympäristötukihankkeiden määrä on noussut.

Kemera-varojen käyttö on vähentynyt koko maassa. Satakunnassa tukea on maksettu elokuun puoliväliin mennessä 592 000 euroa, mikä on viidenneksen viime vuotta vähemmän. Varsinais-Suomessa tukea on maksettu 585 000 euroa, mikä on reilut kymmenen prosenttia vähemmän kuin edellisenä vuonna. Erityisesti metsäautoteiden perusparannuksiin ja suometsien hoitohankkeisiin maksetut tuet ovat vähentyneet. Tuettavista työlajeista vain terveyslannoitusmäärät ovat säilyneet viime vuoden tasolla.

– Taimikon hoitoon ja nuoren metsän kunnostukseen maksettu tuki ja siten myös työmäärät ovat Satakunnassa pudonneet yli 20 prosenttia viime vuodesta. Varsinais-Suomessa tilanne on parempi ja pudotusta on vain vähän. Loppuvuoteen ei ole odotettavissa sellaista työmääräpiikkiä, että viime vuoden lukuihin yllettäisiin. Metsänhoitotöiden työmäärät ovat pudonneet jo kaksi vuotta ja vastaavasti ympäristötukea on maksettu vuosittain edellistä vuotta enemmän, toteaa rahoitus- ja tarkastuspäällikkö Ari Nikkola Suomen metsäkeskuksesta.

Taimikonhoito vahvistaa puustoa ja juuristoa kestämään paremmin voimakkaan tuulen, runsaan lumen ja sienitautien aiheuttamia rasituksia. Taimikkoon kannattaa jättää myös lehtipuustoa ja suosia sekapuustoisuutta. Näin voi lisätä luonnon monimuotoisuutta, metsän virkistyskäyttömahdollisuuksia sekä metsän kestävyyttä ilmastonmuutoksen tuomia ääri-ilmiöitä vastaan. Taimikonhoidolla voidaan pitkän ajan kuluessa lisätä myös metsien hiilinieluja.

– Jos oikea-aikainen taimikonhoito jää tekemättä, niin metsänomistajan puunmyyntitulot voivat jäädä jopa kolmanneksen pienemmiksi kuin hoidetussa metsässä. Lisäksi ensiharvennuksessa, joka on harvennuksista tärkein, työn jälki on hoitamattomassa metsässä usein huonoa, toteaa Nikkola.

Ympäristötukisopimuksella metsänomistaja sitoutuu jättämään arvokkaan luontoympäristön hakkuiden ja metsänhoitotöiden ulkopuolelle kymmeneksi vuodeksi ja saa korvauksen siitä. Varsinais-Suomessa sopimuksia on tehty elokuun puoliväliin mennessä 86 hehtaarin alalle, mikä on samaa suuruusluokkaa kuin parina edellisenä vuotena. Satakunnassa sopimuksia taas on tehty 49 hehtaarin alalle, mikä on elokuun puoliväliin mennessä jo saman verran kuin muutamana edellisenä vuonna yhteensä.

Valtion kemera-tukea metsänhoitotöihin saa vuosittain noin 70 000 metsänomistajaa. Viime vuonna Metsäkeskus maksoi kemera-tukia metsänomistajille puuntuotantoon yhteensä 42,3 miljoonaa euroa ja luonnonhoitoon 9,8 miljoonaa, josta ympäristötukia oli 9,3 miljoonaa euroa.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)