Investoinnit tutkimukseen, kehittämiseen ja innovaatiotoimintaan (tki) ovat kasvu-uralla Suomessa. Suomalaisyritysten suunnitelmissa on seuraavan viiden vuoden aikana kasvattaa tki-investointejaan merkittävästi ja merkittävä osa kehitystyöstä on tarkoituksena toteuttaa Suomessa. Tutkimus- ja kehitystoimet koetaan yritysten kilpailukyvyn kannalta erittäin tärkeäksi tekijäksi.

– Investointihalukkuutta löytyy, mutta uskalluksesta on puutetta. Vain pieni osa suunnitelluista tki-panostuksista suuntautuu täysin uusiin avauksiin. Kilpailukyvyn kannalta uudet avaukset olisivat juuri niitä, joita Suomessa tarvittaisiin. Tässä annamme paljon etumatkaa menestykseen muille maille ja niissä toimiville yrityksille, jotka kilpailevat samoista markkinoista suomalaisten kanssa, toteaa Business Finlandin yhteiskuntasuhde- ja viestintäjohtaja Kaisa Hernberg.

Täysin uusien avauksien vähäinen määrä on ollut näkyvä trendi jo pidempään ja se heikentää Suomen kilpailukykyä. Merkittävää tki-investointien kasvattamista suunnittelevat erityisesti mikro- ja pienyritykset. Suomen talouskasvun ja hyvinvoinnin kannalta olisi oleellista, että myös suuret yritykset panostaisivat tki-toimintaan entistä voimakkaammin.

Sota Ukrainassa ei ole toistaiseksi suuresti vaikuttanut yritysten tuleviin tki-suunnitelmiin. Koronapandemialla on ollut jopa positiivinen vaikutus yritysten kehitystoimintaan. Kolmanneksella Business Finlandin kyselytutkimukseen vastanneista yrityksistä tki-toimet ovat lisääntyneet pandemian aikana. Pandemia myös pakotti yrityksiä uudistumaan, sillä 75 prosenttia tutkimukseen vastanneista yrityksistä oli muuttanut liiketoimintaansa.

– Kehitysinto on näkynyt myös Business Finlandin rahoituksessa. Vuonna 2020 myönsimme ennätysmäärän innovaatiorahoitusta, yhteensä 487 miljoonaa euroa, Hernberg kertoo.

Niin kotimaisten kuin kansainvälisten osaajien saatavuus on merkittävä pullonkaula yritysten tki-toiminnalle.

– Osaajapula korostuu sitä enemmän, mitä suuremmasta yrityksestä on kyse. Rahoituksen ja osaajien saatavuus myös vaikuttavat eniten päätökseen, tehdäänkö tki-työ Suomessa vai muualla, Hernberg sanoo.

Investointisuunnitelmien toteutumiseen Suomessa vaikuttavat merkittävästi poliittiset toimet, joilta toivotaan vakautta ja sitoutumista julkisen tki-rahoituksen määrän nostamiseen.

– Jotta ennakoitu tki-investointien kasvu toteutuu, se edellyttää poliittisilta päättäjiltä jämäkkää toimintaa. Suomessa tulee panostaa koulutukseen, ulkomaisten osaajien Suomeen asettumisen helpottamiseen sekä pitkäjänteiseen, ennustettavaan julkiseen tki-rahoitukseen, joka kannustaa yrityksiä rohkeisiin uusiin avauksiin, Hernberg kehottaa.

Business Finlandin veturirahoitus on koettu erityisen tärkeäksi uusia avauksia suunnitelleille yrityksille. Tällä hetkellä on käynnissä 12 suurten yritysten johtamaa veturihanketta, joissa on mukana satoja yrityksiä.

Valtaosassa Business Finlandin kyselytutkimukseen vastanneista yrityksistä kestävä kehitys ohjaa tki-toimintaa, ainakin yksittäisten tuotteiden tai palvelujen kehittämisessä. Kestävä kehitys on keskeinen osa liiketoimintastrategiaa yli neljäsosalle yrityksistä.

– Kestävään kehitykseen panostavat yritykset ovat myös halukkaampia kasvattamaan tki-investointeja, Hernberg kertoo.

Asiakkaat ja omistajat vaikuttavat eniten kestävän kehityksen valintoihin. Hallituksen rooli korostui suurilla ja keskisuurilla yrityksillä, kun taas henkilöstö oli muita merkittävämmässä roolissa pienyrityksissä.

Business Finland teetti touko-kesäkuussa kyselytutkimuksen asiakasyritystensä tki-investointeja koskevista suunnitelmista. Kyselytutkimuksella haluttiin kartoittaa yritysten suunnitelmia tulevista tki-investoinneista, tki-investointien edellytyksiä ja tki-investointeja estäviä tekijöitä tulevien viiden vuoden aikana. Kyselytutkimuksen vastausprosentti oli 13, ja vastaajina oli yhteensä 210 Suomessa toimivaa yritystä. Tutkimuksen toteutti T-Media.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)