Alle 15-vuotiaiden tekemät pahoinpitelyrikokset ovat nousseet räjähdysmäisesti Lounais-Suomen poliisilaitoksen alueella. Kasvua selittävät osittain sosiaalisen median trendien ja haasteiden ruokkimat väkivallanteot. Pahoinpitelyt ovat lisääntyneet myös muissa ikäryhmissä, erityisesti viikonloppuisin ravintoloiden sulkemisaikaan.

Alle 15-vuotiaiden tekemien henkeen ja terveyteen kohdistuvien rikosten määrä on Lounais-Suomessa yli kolminkertaistunut viimeisten kahdeksan vuoden aikana (2014–21).

Viime vuonna Satakunnassa ja Varsinais-Suomessa kirjattiin yhteensä 319 alle 15-vuotiaan tekemäksi epäiltyä pahoinpitelyrikosta eli yksi vuoden lähes jokaisena päivänä.

Tänä vuonna tammi- ja heinäkuun välisenä aikana vastaavia rikoksia on tilastoitu jo 241 kappaletta. Kasvua viime vuoden vastaavaan ajankohtaan on 65 prosenttia.

Mikäli kehitys jatkuu samanlaisena, vuoden loppuun mennessä rikosmäärä kipuaa pitkälle yli 500:n. Vastaavaa ei nyt tarkastellulla 18 vuoden aikavälillä ole aiemmin nähty.

– Sosiaalisen median erilaiset trendit ja haasteet, kuten esimerkiksi tappelujen ja nöyryytyksien kuvaaminen ja videoiden jakaminen näkyvät osittain rikosluvuissa – kokonaan ne eivät suinkaan kasvua selitä, sanoo ylikomisario Toni Sjöblom Lounais-Suomen poliisilaitoksen ennalta estävän toiminnan yksiköstä.

Nuorten väkivaltaisuus on lisääntynyt erityisesti Varsinais-Suomessa, missä alle 15-vuotiaiden tekemien pahoinpitelyjen määrä on yli nelinkertaistunut viimeisten kahdeksan vuoden kuluessa. Satakunnassa määrä on kaksinkertaistunut.

Murheellisimmilta tilastot näyttävät alueen isoissa kaupungeissa Turussa ja Porissa. Tänä vuonna Turussa oli heinäkuun loppuun mennessä kirjattu jo 75 alle 15-vuotiaan tekemää pahoinpitelyrikosepäilyä, Porissa 31. Viime vuoteen verrattuna kasvua Turussa on tapahtunut 88 ja Porissa 41 prosenttia.

– Näin voimakas nousutrendi on todella hälyttävä. Nuorten kynnys käyttää väkivaltaa konfliktitilanteissa on selvästi madaltunut, Sjöblom summaa.

Mistä nuorten väkivaltaisuus johtuu?

– Sosiaalisen median käytön yleistymisellä voi olla vaikutusta nuorten sosiaalisiin taitoihin. Purkautuuko toisinaan netissä vellova aggressio väkivaltana, kun somessa kiistelleet henkilöt tapaavat kasvokkain, Sjöblom pohtii.

Poliisin mukaan useat alle 15-vuotiaiden väkivaltatilanteet syntyvät kouluympäristössä. Osassa kyse on sosiaalisessa mediassa tai anonyymeissä viestipalveluissa sovituista vaate-, tavara-, nuuska-, sähkötupakka- tai huumekaupoista, joiden yhteydessä myyjä tai ostaja ryöstetään.

Fyysistä väkivallantekoa usein edeltää uhriin kohdistuva tai osapuolien molemminpuolinen solvaaminen tai valheellisten tietojen levittäminen.

– Väkivaltaan turvautuvien nuorten käyttäytymiseen jossain määrin vaikuttavat myös nuoren tausta ja poikkeuksellinen viimeisen kahden vuoden ajanjakso. Vakavimpiin tekoihin syyllistyvien nuorten elämässä on monesti ollut ongelmia jo jonkin aikaa, Sjöblom arvioi.

Poliisin mukaan tilanne edellyttää entistä tiiviimpää yhteistyötä erityisesti kuntien eri viranomaisten ja alueellisten sidosryhmien kanssa.

Poliisi tukee kouluja ja jatkaa yhteistyötä erilaisten kiusaamistapausten, väkivallantekojen, uhkailujen, häiriköinnin ja vahingontekojen ratkaisemisessa.

– Häiritsevään ja turvattomuutta aiheuttavaan käyttäytymiseen puututaan matalalla kynnyksellä muun muassa poistamalla häirikkö pois paikalta tai tarvittaessa ottamalla hänet poliisilain perusteella kiinni, Sjöblom muistuttaa.

Vuonna 2021 Lounais-Suomen poliisille ilmoitettiin yhteensä 4 038 epäillystä pahoinpitelyrikoksesta. Tänä vuonna kokonaismäärä mahdollisesti noussee ennusteiden perusteella noin 10 prosenttia.

Kasvu ei selity ainoastaan alle 15-vuotiaiden osuudella. Pahoinpitelyt ovat nousseet – joskin maltillisemmin – myös muissa ikäryhmissä.

Tammi- ja heinäkuun välinen tarkastelujakso osoittaa, että Turussa kasvua on viime vuoteen verrattuna tapahtunut erityisesti 18–20-vuotiaiden (+77 %) ja 21–30-vuotiaiden (+37 %) ikäryhmissä. Porissa tilastossa korostuvat niin ikään 21–30-vuotiaat (+46 %) ja 51–60-vuotiaat (+33 %) epäillyt rikoksentekijät.

Voimakkaimmin pahoinpitelymäärät nousivat maalis-huhtikuussa, kun ravintoloiden aukioloajat normalisoituivat sekä heinäkuussa erilaisten kesäfestivaalien ja -tapahtumien myötä.

Poliisin tehtävämäärien tarkastelu osoittaa, että ruuhkahuiput ajoittuvat viikonloppuöihin aamukolmen ja -kuuden välille.

– Yleisen järjestyksen ja turvallisuuden näkökulmasta yhteiskunta näyttää selvästi palanneen koronaa edeltävään tilanteeseen. Alkoholisidonnaiset tehtävät ovat siirtyneet kodeista takaisin kaupunkien keskustoihin, kertoo ylikomisario Stephan Sundqvist.

Poliisissa tilanteen kehittymistä seurataan aktiivisesti. Toimintaa suunnataan ja painotetaan valvontatarpeen analyysin osoittamaan suuntaan.

Poliisi panostaa erityisesti näkyvään valvontaan ja myös poliisipartioiden jalkautumiseen.

– Siten saamme suurimman osan häiriöistä ja pahoinpitelyistä estettyä ennakkoon. Myös poliisin lupavalvonta tekee aktiivista työtä ravintoloiden järjestyksenvalvonnan kanssa. Epäkohtiin puututaan välittömästi, Sundqvist sanoo.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)