Innovatiiviseen teknologiakehitykseen erikoistunut tutkimus- ja suunnittelutoimisto ASRO on toimittanut säteilymonitoreita Nasan Artemis-ohjelmaan, jonka tavoitteena on viedä ihmiset takaisin Kuun pinnalle. Orion-avaruusalus laukaistaan miehittämättömänä avaruuteen 29. elokuuta mukanaan viisi ASRO:n suunnittelemaa ja valmistamaa säteilymittauslaitetta.

Ainoana suomalaisena laitetoimittajana Artemis 1 -lennolla mukana olevan ASRO:n instrumentit asennetaan Orion-avaruusaluksen sisälle, ja niillä mitataan ihmisille vaaraksi olevan säteilyn tasoa avaruudessa. Miehittämättömällä lennolla Nasa selvittää, millaisille olosuhteille astronautit altistuvat tulevilla kuulennoilla.

– Maata kiertävä avaruusasema on hyvin erilainen ympäristö kuin Kuuhun perustettu tukikohta, sillä Maan magneettikenttä suojaa avaruuslentäjiä suurimmalta osalta haitallista säteilyä. Kuu on ympäristönä paljon haastavampi, ja laitteiden tarkkojen mittaustulosten perusteella Nasa saa uutta tietoa siitä, mikä astronautteja odottaa. Kuuhun perustettavat tukikohdat luovat myös pohjaa tuleville Marsin lennoille, selittää ASRO:n toimitusjohtaja Jussi Lehti.

ASRO:n työpanos näkyy viidessä ESA Active Dosimeter (EAD) -säteilymonitorissa, jotka asennetaan avaruusaluksen hyttiin. Ne keräävät reaaliaikaista aikaleimattua tietoa avaruuden säteily-ympäristöstä Artemis 1 -lennon eri vaiheissa. ASRO:ssa säteilymonitorien suunnittelu alkoi vuonna 2018, ja valmiit säteilymonitorit on nyt asennettu Orion-alukseen laukaisua varten. Ensimmäinen laukaisuyritys on 29. elokuuta, mutta laukaisu voi myös siirtyä myöhempään ajankohtaan.

ASRO:n säteilymittauslaitteet kulkevat Yhdysvaltoihin Nasalle Euroopan avaruusjärjestö ESA:n kautta, joka on yhteistyökumppanina Artemis-ohjelmassa. Euroopassa virallisena päähankkijana toimii Saksan ilmailu- ja avaruuskeskus DLR, jonka alihankkija ASRO on.

– Olemme osallistuneet myös aiempaan ESA:n projektiin, jossa vastasimme säteilymonitorien lukulaitteen kehittämisestä. ASRO:lla on suomalaisella ja eurooppalaisella tasolla merkittävää kokemusta tieteellisten mittalaitteiden toimittamisesta. Meillä on vankkoja referenssejä ja todistetusti kykyä toimia kumppanina haasteellisissa laitehankinnoissa, Lehti kertoo.

Projektin rahallinen arvo ASRO:lle on noin puoli miljoonaa euroa, mutta Lehti näkee Artemikseen kehitetystä teknologiasta saatavat hyödyt myös suuremmassa mittakaavassa.

– Olemme todennäköisesti ainoana suomalaisena toimijana mukana Artemis 1 -lennolla, eikä tietääksemme suoraan Nasan kauttakaan ole muita suomalaisia mukana. Olemme ASRO:lla ylpeitä siitä, että Suomesta saadaan huipputeknologiaa osaksi kansainvälistä suurprojektia, Lehti iloitsee.

Artemis-ohjelman myöhemmässä vaiheessa Kuun kiertoradalle viedään Lunar Gateway -avaruusasema, jonka tarkoituksena on toimia astronauttien tukikohtana. Samalla siellä on mahdollista tehdä tiedettä. Gatewayhin sijoitetaan European Radiation Sensors Array (ERSA) ja Internal Dosimeter Array (IDA), joihin ASRO toimittaa samanlaisia mittalaitteita kuin projektin nykyiseen vaiheeseen. Gatewayn mittalaitteilla voidaan selvittää muun muassa avaruussään vaikutusta astronauteille tuleviin säteilyannoksiin.

– Olemme iloisia, että projektit Artemis-ohjelmassa jatkuvat meidän osaltamme. Suomalaisena teknologiayrityksenä on mahtavaa päästä mukaan uuteen Kuu-ohjelmaan. Tämänkaltaisiin projekteihin osallistuminen vahvistaa suomalaisen avaruusosaamisen jatkuvuutta ja tuo meille myös lisätilauksia tulevaisuudessa, kertoo Lehti.

Avaruusteknologia on hyödyksi myös Maan kamaralla

Avaruusteknologiaa ei käytetä ainoastaan Artemiksen kaltaisissa erikoisprojekteissa, vaan esimerkiksi monen arjessa näkyvä GPS-paikannusjärjestelmä perustuu Maata kiertäviin satelliitteihin. Avaruusteknologiasta saatava hyöty ei aina ole suoraviivaista.

– Harvoin avaruusprojektissa käytettävää teknologiaa voidaan suoraan siirtää muun teollisuuden käyttöön. Tässä projektissa on kuitenkin syntynyt uutta osaamista, ja ASRO:n kilpailukyky on parantunut laitetoimitusten osalta. Luotettavien laitteiden suunnittelu on meille johtoajatus kaikessa toiminnassamme, Lehti kiteyttää.

Tulevaisuudessa avaruustoiminnan osuus ASRO:n liiketoiminnassa kasvaa edelleen. Lehti kertoo, että sopimusneuvottelut uudesta avaruussäämittalaitteen elektroniikan suunnittelusta ovat loppusuoralla.

– Toivottavasti syksyllä pääsemme kertomaan lisää hyviä uutisia uusista avaruuslaitesuunnitteluprojekteista. Avaruusprojektien aikataulut ovat usein hyvin venyviä, sillä yllätyksiä tulee aina. Ongelmia ratkotaan kuitenkin sitä mukaa, kun niitä tulee vastaan. Hyvien ratkaisujen löytäminen haasteisiin on olennainen osa työtämme, Lehti painottaa.

ASRO (Aboa Space Research Oy) on vuonna 1999 perustettu innovatiiviseen teknologiakehitykseen erikoistunut tutkimus- ja suunnittelutoimisto. Yhtiö on ollut kehittämässä luotettavia ratkaisuja muun muassa säteilyn mittaukseen ja kamerajärjestelmiin.

Yhtiö on kumppanina etenkin elektroniikan, sulautettujen järjestelmien ja erilaisten mittausteknologioiden osaajana

Liikevaihto oli viime vuonna noin 1,5 miljoonaa euroa, toimipiste on Turussa.

Euroopan avaruusjärjestö ESA on Nasan yhteistyökumppani Artemis-ohjelmassa. ESA toimittaa Orion-avaruusalukseen European Service Modulen (aluksen moottori ja huoltoyksikkö) ja ASRO:n kehittämiä ESA Active Dosimeter (EAD) -säteilymonitoreja.

Elokuun lopun miehittämättömällä lennolla EAD-monitorit on sijoitettu Orionin miehistölle tarkoitettuun osaan. EAD-mittalaitteet kehitettiin alun perin aiempaa ESA:n projektia varten, jossa ASRO vastasi säteilymonitorien lukulaitteen kehityksestä.

Saksan ilmailu- ja avaruuskeskus DLR on toimittanut ASRO:lle säteilymittauslaitteiston ulkokuoren, mutta muuten ASRO on toteuttanut EAD-laitteisiin tarvittavat elementit. ASRO on toteuttanut mittauslaitteiden elektroniikan ja ohjelmistot Turussa, kuten myös antureiden integroimisen laitteistoon.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)