Tunnin juna eli oikorata ja nopea junayhteys Turusta Helsinkiin saattaa lykkääntyä jopa kymmenellä vuodella. Tavoitteeksi on asetettu, että kiskot olisivat valmiit vuonna 2030, mutta se uhkaa nyt vesittyä.

Euroopan komissio julkaisi 14. joulukuuta uuden Euroopan laajuista liikenneverkkoa koskevan TEN-T-asetusehdotuksen. Ydinverkon laajennusten tavoitevuosi ei olekaan siinä 2030 vaan 2040.

– Suomen kaikki kolme isoa raidehanketta on merkitty luokkaan laajennukset. Se tasapäistää hankkeet, mikä on vähän hassua. Itärataa ei ole suunniteltu lainkaan, meillä on suunniteltu kymmenen vuotta. Miksi ne olisivat samassa kategoriassa, ihmettelee Varsinais-Suomen liiton edunvalvontajohtaja Janne Virtanen.

Tunnin junan ohella suunnitelmissa ovat olleet itärata Helsingistä itään ja niin sanottu Suomi-rata Helsingistä pohjoiseen. Virtasen mukaan asetusehdotus ei estä nopeampaa toteuttamista eikä kansallista rahoitusta.

– EU:n näkökulmasta kysymys ehkä on, mikä on Suomen kunnianhimon taso.

Suomen kantaa ehdotukseen laaditaan parhaillaan. Eduskunta antaa sen U-kirjelmänä, jota valtioneuvosto käsittelee kohta ja eduskunta helmikuussa. Hallituksella voi olla houkutus niputtaa hankkeet, kun tilaisuutta tarjotaan. Sillä vältyttäisiin aluepoliittiselta kädenväännöltä.

– Jos hankeyhtiö kertoo, että rata on valmis vuonna 2031 tai 2032, jos hyvin tehdään, niin miksi silloin ei edettäisi sillä aikataululla, pohtii Virtanen.

Virtasen mukaan asetusluonnos ei ole ratahankkeelle uhka, sillä samat rahoitusmallit ja EU-rahoitus ovat käytössä jatkossakin, mutta tavoitevuosi saattaa muuttua eli siirtyä tulevaisuuteen. Virtanen arvioi, että nyt testataan löytyykö ratahankkeen toteuttamiselle todellista kannatusta. Miksi hankeyhtiö on perustettu ja projektiin kiinnitetty jo sata miljoonaa euroa, ellei olla tosissaan liikkeellä?

– Ei tämä ratkaise Tunnin junan kohtaloa. Enemmän sen ratkaisee se, onko meillä vuonna 2023 sellainen hallitus, joka on tällä myötämielinen, arvioi Virtanen.

Tunnin junan toteutussuunnitelmat ovat selvästi pitemmällä kuin muiden ratahankkeiden. EU:n vuosien 2021–27 CEF2-rahoituskaudella viimeinen iso haku järjestetään jo vuonna 2024, jolloin Suomen pitäisi hakea rakentamiseen rahoitusta. Ellei rahoitusta haeta ratahankkeille, Suomi saa potista vähemmän kuin sen kuuluisi saada.

Euroopan unionissa asetusehdotus etenee lainsäädäntökierrokselle parlamentin ja neuvoston käsittelyyn. Komission tavoitteena on saada lainsäädäntö valmiiksi vuoteen 2023 mennessä.

Varsinais-Suomessa ei olla vielä luovuttamassa.

– Mikään ei ole niin helppoa kuin periksi antaminen. Emme me siitä ainakaan lähde, että yläriville (aikatauluun) laitetaan kymmenen vuotta lisää, linjasi Turun Tunnin Juna Oy:n toimitusjohtaja Pekka Ottavainen Turun kauppakamarin seminaarissa.

Lasse Virtanen