Väittelijä tutki tuloeroja ja työnteon rahallisia kannustimia Suomessa

Joonas Ollonqvist. Joonas Ollonqvist. Kuva: Turun yliopisto

Joonas Ollonqvist tarkasteli Turun yliopistoon tekemässään väitöstutkimuksessa, miten työssä jatkamisen kannustimet yhdessä terveyden kanssa vaikuttavat eläköitymiseen. Hän selvitti myös, miten väestön eri sosio-demograafiset tekijät ja vero-etuuslainsäädännön muutokset ovat vaikuttaneet tuloerojen kehitykseen Suomessa.

Ollonqvist keskittyy väitöstutkimuksessaan Suomessa vuonna 2005 toteutettuun eläkereformiin ja hyödyntää laajaa yksilötason rekisteriaineistoa tuloista, eläkkeistä ja terveydestä.

– Tulosten perusteella korkeammat työssä jatkamisen kannustimet keskimäärin pienentävät eläköitymisen todennäköisyyttä, kun taas terveysvaivat vastaavasti lisäävät riskiä eläköityä. Tutkimuksen perusteella näyttää kuitenkin siltä, että erilaisen terveydentilan omaavat henkilöt reagoivat työssä jatkamisen kannusteisiin samansuuntaisesti. Tulokseen on tosin syytä suhtautua hieman varauksella johtuen useammasta syystä. Esimerkiksi käyttämämme terveysmuuttujat saattavat kätkeä huomattavaa variaatiota liittyen terveysvaivojen vakavuuteen, Ollonqvist sanoo.

Tuloerojen kehitykseen Suomessa ovat vaikuttaneet monet eri tekijät

Ollonqvist tarkasteli tutkimuksessaan, miten väestön eri sosio-demograafiset tekijät ja vero-etuuslainsäädännön muutokset ovat vaikuttaneet tuloerojen kehitykseen Suomessa vuodesta 1993 vuoteen 2014. Kyseisen ajanjakson alkupuoliskolla tuloerot kasvoivat voimakkaasti, kun taas 2000-luvun puolivälin jälkeen tuloerot eivät ole merkittävästi muuttuneet. Ollonqvist kehitti tutkimuksessaan uuden dekomponointitekniikan, jossa yhdistyvät mikrosimulointi ja regressiopohjainen tuloerojen dekomponointimenetelmä. Tällä menetelmällä on mahdollista analysoida, kuinka politiikkamuutokset ovat vaikuttaneet väestön eri sosio-demograafisten tekijöiden rooliin tulonjaossa.

– Muutokset väestön sosio-demograafisissa tekijöissä voivat vaikuttaa tulonjakoon usealla tavalla. Ensinnäkin näiden tekijöiden jakautuminen väestössä voi muuttua, mutta näiden tekijöiden arvo tulonmuodostuksessa voi myös muuttua. Lisäksi muutokset veroissa ja etuuksissa saattavat muuttaa eri sosio-demograafisten tekijöiden arvoa tulonmuodostuksessa ja siten vaikuttaa tulonjakoon, Ollonqvist toteaa.

Tutkimustulosten perusteella molemmilla vaikutuskanavilla sekä vero-etuuslainsäädännön muutoksilla on ollut merkitystä tuloerojen kehittymisessä, mutta vaikutusten suunta ja suuruus riippuvat tarkastellusta ajanjaksosta. Ennen vuotta 2005 muutokset sosio-demograafisten tekijöiden arvossa tulonmuodostuksessa ja politiikkamuutokset kasvattivat merkittävästi tuloeroja, mutta vuodesta 2005 lähtien näillä on ollut tuloja tasaava vaikutus. Vastaavasti muutokset sosio-demograafisten tekijöiden jakaantumisessa väestössä ovat kasvattaneet tuloeroja koko ajanjaksolla ja vaikutus on voimistunut vuoden 2005 jälkeen.

Ollonqvist havaitsi tutkimuksessaan, että muutokset vero-etuuslainsäädännössä ovat pääosin vaikuttaneet tuloeroihin muuttamalla sosio-demograafisten tekijöiden arvoa tulonmuodostuksessa.

Käyttäytymisvaikutukset monipuolisemmin huomioon talouspolitiikan arvioinnissa

Ollonqvist kehitti yhdessä tutkimusryhmänsä kanssa myös talouspolitiikan arviointimenetelmiä, joiden ansioista on mahdollista huomioida talouspolitiikan aiheuttamia käyttäytymisvaikutuksia aiempaa monipuolisemmin. Aiemmin Suomessa on keskitytty arvioimaan talouspolitiikan vaikutuksia tulonjakoon ja työhön osallistumispäätökseen (ekstensiivinen marginaali). Väitöstutkimuksessa työllisyysvaikutusten arviointia on laajennettu käsittämään myös muutoksia työllisten työn määrässä (intensiivinen marginaali). Menetelmässä hyödynnetään ulkoisesti estimoituja työntarjonnan joustoja, mikrosimulointia ja laajaa rekisteriaineistoa. Sen avulla tutkimusryhmä arvioi vuoden 2020 alussa voimaan astuneiden vero-etuuslainsäädännön muutosten vaikutuksia tulonjakoon ja työnteon kannustimiin.

Ollonqvist korostaa analyysin perustuvan simulointiin eikä jälkikäteen havaittuihin vaikutuksiin. Analyysissä ei myöskään ollut mahdollista huomioida koronapandemiasta johtuvia vaikutuksia työllisyyteen tai muutoksia lainsäädännössä.

– Arvioidut politiikkatoimet pienensivät tuloeroja ja köyhyyttä, mutta madalsivat samalla työnteon rahallisia kannustimia niin ekstensiivisellä kuin intensiivisellä marginaalilla. Tällä oli todennäköisesti työllisyyttä pienentävä vaikutus, Ollonqvist sanoo.

Muutokset tulonjaossa selittyivät lähes yksinomaan politiikkamuutosten välittömistä vaikutuksista, kun taas käyttäytymisvaikutuksilla ei ollut juurikaan vaikutusta tulonjakoon. Käyttäytymisvaikutukset kuitenkin melkein kaksinkertaistivat politiikkamuutosten budjettivaikutuksen johtuen sekä kerättyjen verojen pienentymisestä että maksettujen etuuksien kasvamisesta.

VTM Joonas Ollonqvist esittää väitöskirjansa Essays on Income Inequality and Financial Incentives to Work julkisesti tarkastettavaksi Turun yliopistossa perjantaina 17. joulukuuta kello 12 (Turun kauppakorkeakoulu, LähiTapiola-sali, Rehtoripellonkatu 3, Turku).

Salitilaisuuteen saapuvalta yleisöltä edellytetään koronatodistuksen esittämistä. Todistus edellytetään 16 vuotta täyttäneiltä henkilöiltä, jotka eivät ole yliopiston henkilökuntaa tai opiskelijoita. Yleisö voi seurata väitöstä myös etäyhteyden kautta.

Vastaväittäjänä on professori Markus Jäntti (Tukholman yliopisto) ja kustoksena professori Heikki Kauppi (Turun yliopisto). Tilaisuus on suomenkielinen. Väitöksen alana on taloustiede.

Väitöskirja on julkaistu sähköisenä.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)

Kouluinkluusio vain riittävin resurssein

Kirjoittajien mielestä oikein toteutettua inkluusiota ei ole erityistä tukea tarvitsevan oppilaan sijoittaminen yleisopetuksen luokkaan ilman hänelle kuuluvaa tukea.

Kaikkien oppijoiden tasa-arvoinen kohtelu, osallisuus ja oikeus osallistua opetukseen ominaisuuksistaan riippumatta on viime aikoina paljon keskustelua herättäneen inklusiivisen opetuksen keskeinen tavoite. Ketään ei tule sulkea muun yhteiskunnan ulkopuolelle ja kohdella ikään kuin ongelmatapauksena.

Käännytkö nukkuessa vatsallesi? Se on usein haitallista unelle ja terveydelle. Tässä syyt, seuraukset ja helppo ratkaisu!

Tutkimuksen mukaan suomalaisista 6,2 % nukkuu vatsamakuuasennossa ja 24,8 % useissa asennoissa, joihin voi kuulua vatsalla nukkuminen. Nykytietämyksen mukaan juuri tätä asentoa ei kuitenkaan suositella, sillä se voi aiheuttaa yllättäviä vaivoja. Yllättävää voi olla myös se, että vatsamakuuasentoa ei yleensä valita sen mukavuuden vuoksi, vaan muista syistä, joihin voi vaikuttaa.

Kartoituskausi alkaa – näistä merkeistä tunnistat Maanmittauslaitoksen kartoittajan

Maanmittauslaitoksen kartoittajat lähtevän jälleen täsmentämään paikkatietoja eri puolille Suomea. Kartoittajan tunnistaa Maanmittauslaitoksen työvaatteista ja auton tunnuksesta. Kaikki suomalaiset voivat hyödyntää kartoittajien keräämää tietoa maksutta Karttapaikka-palvelussa. Ajantasaista ja laadukasta paikkatietoa tarvitaan ennen kaikkea monien yhteiskunnan toimintojen ylläpitämiseen esimerkiksi pelastustoimessa, maanpuolustuksessa, maa- ja metsätaloudessa sekä rakennus- ja ympäristöalalla.

Kasvisruokavalio sekaruokavaliota edullisempaa – mutta vain silloin, kun prosessoidut lihankorvikkeet jättää hyllyyn

Kasvisruokavalio on sekaruokavaliota edullisempaa.

Viime vuodet ovat tuoneet markkinoille runsaasti erilaisia niin sanottuja lihankorvikkeita. Kasvissyöjillä tai asiasta kiinnostuneilla on runsaasti varaa mistä valita. Kasvisyöntiä on kuitenkin harjoitettu jo ennen viime vuosien lihankorvikebuumia, ja muitakin vaihtoehtoja lihan välttämiseen on olemassa.

Parvekkeella grillaaminen sallittua, kunhan sen tekee paloturvallisesti

Grillatessa kannattaa mahdollisuuksien mukaan huomioida naapureita, jotta turhilta kiistoilta vältyttäisiin.

Helatorstain tienoilla moni kaivaa grillin talviteloilta ja ryhtyy kokkauspuuhiin parvekkeella tai terassilla. Ympäristöön leviävät grillaamisen tuoksut saattavat herättää naapureissa ruokahalun sijasta ärtymystä, ja tilanne voi poikia yhteydenottoja myös taloyhtiön hallitukselle tai isännöitsijälle.

3D-tulostuksen huippukonferenssi kesäkuussa Turkuun

Turussa 15.–16. kesäkuuta järjestettävään lisäävän valmistuksen, eli 3D-tulostamisen, huippukonferenssiin odotetaan satoja alan huippunimiä. Kaksipäiväisessä Additive Manufacturing Seminar Days -konferenssin pääteemoja ovat ensimmäisenä päivänä metallin lisäävä valmistus ja toisena päivänä muut materiaalit, esimerkiksi lääketieteessä käytettävät tulostusratkaisut.

Kirjastopihalla ohjelmaa koko kesän

Seppelöity Mellu eli Miina Äkkijyrkän Sweet Yellow Melon.

Turun kaupunginkirjaston pääkirjaston Kirjastopihalla tapahtuu koko kesän. Luvassa on ohjelmaa yhteislauluista ja katutansseista lavarunotapahtumaan, Taiteiden yöhön ja Itämeripäivään. Kesäkausi käynnistyy Suvi suloisella, kaikkien yhteisellä kevätjuhlalla 30. toukokuuta.

Puupuhallinmusiikkia konsertissa Betel-kirkossa

Marcin Domagala, klarinetti, Marcin Wosinski, fagotti ja Marianne Sihvonen, huilu.

3Ilmaa on suomalais-puolalainen huilu-, klarinetti- ja fagottitrio, joka koostuu fagotistista Marcin Wosinski (Tampere filharmonia), klarinetistista Marcin Domagała ja huilistista Marianne Sihvonen . Konsertit koostuvat suomalaisista uuden musiikin puupuhallintrioista, -duoista ja -sooloteoksista. Konsertti koostuu suomalaisista uuden musiikin teoksista. Siinä liidetään Jouni Kaipaisen täydenkuun kuutamosta Minna Leinosen harmaapäätikan ja Harri Vuoren harmaapöllön mukaan ja ihastellaan Kaija Saariahon musiikin avulla, kuinka kauniita linjoja linnut piirtävätkään taivaalle.

”Pojat ovat poikia” -letkautukset eivät saa tukea tutkimuksesta

Läpikotaisin tyttömäisiä tyttöjä tai poikamaisia poikia ei juuri ole, osoittaa tuore Helsingin yliopiston sosiaalipsykologian tutkimus. Siinä tarkastellaan suomalaisten, peruskoulunsa päättävien nuorten tyttö- ja poikamaisuutta.

Mannerheimin muistojuhlaa vietetään kahden vuoden tauon jälkeen

Mannerheimin muistojuhlaa vietetään Askaisten Louhisaaren kartanolinnan puistossa Mannerheimin muistopaaden äärellä 5. kesäkuuta.

Suomen Marsalkka Mannerheimin muistojuhlaa vietetään jälleen kahden vuoden tauon jälkeen Askaisten Louhisaaren kartanolinnan puistossa Mannerheimin muistopaaden äärellä sunnuntaina 5. kesäkuuta kello 12 alkaen. Juhlan ohjelma noudattelee jo perinteiseksi muodostunutta muotoa. Kenttähartauden toimittaa Nousiaisten vt. kirkkoherra, rovasti Ilkka Järvinen ja juhlapuheen pitää valtiosihteeri Risto Volanen . Laivaston Soittokunta ja Turun Sotaveteraanien Perinnekuoro esiintyvät.

Aurinkonäytöksiä Iso-Heikkilän tähtitornilla

Aurinkokaukoputken läpi aukeaa raivokas maailma Auringon pinnalla.

Auringon pinnan yksityiskohtia pääsee tarkastelemaan Iso-Heikkilän tähtitornilla lauantaina 28. toukokuuta ja 18. kesäkuuta kello 13–15 tähtitieteellinen yhdistys Turun Ursan aurinkonäytöksissä.

Pub Navigaren rakennus tuhoutui täysin tulipalossa

Pub Navigaren rakennus tuhoutui täysin yöllä syttyneessä tulipalossa Hyrköistentiellä Pernossa. Talo ehti olla vuosia tyhjillään.

Verhoilijat haluavat pelastaa maailman huonekalu kerrallaan

Huonekalujen kunnostaminen ja korjaus vähentää jätteen määrää.

Verhoilu on perinteikäs vanha käsityöammatti. Verhoilijat eivät halua hylättyjä nojatuoleja metsäteiden päähän tai kaatopaikoille, sillä huonekalut kuuluvat ihmisten koteihin kertomaan suvun historiaa ja osaksi kotien persoonallista sisustusta. Verhoilijat haluavat pelastaa kulttuurihistoriaa tuoli ja sohva kerrallaan.

Eurojackpotissa yksi täysosuma – Suomeen kaksi yli 400 000 euron voittoa

Perjantaina Eurojackpotin kierroksella 21/2022 päävoitto matkasi Saksaan. Täysosuma toi saksalaiselle voittajalle lähes 17 miljoonaa euroa.

Täytyy antaa täydet pinnat

Jokin oli kummallisesti. Kieli hakeutui hampaiden väliin. Jotain puuttui. Oliko paikka hajonnut?

Sofia Virta pettynyt terapiatakuun pudottamiseen hoitotakuusta

Sosiaali- ja terveysvaliokunnan jäsen, kansanedustaja Sofia Virta (vihr.) kummeksuu tilannetta, jossa vihreät näyttävät hallituksessa jääneen yksin terapiatakuun puolustajiksi.

Antti Laitisen Taipuisa maisema -näyttely avautuu WAMissa

Broken Landscapes -valokuvasarjassa (2017–20) Antti Laitinen luo surrealistia metsämaisemia.

WAMin kesänäyttelyssä 28.5.–18.9. astutaan Antti Laitisen maailmaan, jossa maisema ottaa kummia muotoja ja puu saa metallisen pinnan. Näyttelyssä luodaan katsaus taiteilijan parikymmentä vuotta kestäneen uran aikana syntyneeseen monipuoliseen tuotantoon. Painopiste on viime vuosien aikana syntyneissä teoksissa.

Turun kaupunki hakee lasten ja nuorten harrastamisen parissa työskenteleviä toteuttamaan harrastamisen Turun mallia

Turun kaupunki etsii lasten ja nuorten harrastustoiminnalle toteuttajia koulupäivien yhteyteen. Harrastustoiminnan järjestäjät valitaan lukuvuodelle 2022–23 hankintalain mukaisella pienhankintakilpailutuksella. Harrastamisen Turun mallin mukaisen harrastustoiminnan ohjauksen tarjouspyyntö on avoinna 10. kesäkuuta kello 11:een saakka.

Urheilu

Otteluanalyysi: Interin puolustuksella avoimien ovien päivä

Aleksi Paananen ampui Interin 2-2-tasoituksen.

Inter hakee pinnoja vieraskentiltä jalkapalloilun Veikkausliigassa mutta Kupittaalla on tuskaista. Ottelu Ilvestä vastaan päättyi 2 – 2 ja lähellä oli, etteivät vieraat vieneet koko pottia. Kahdesti Ilves meni johtoon ja kahdesti Inter nousi tasapeliin. Vieraiden tykki oli hyökkääjä Kai Meriluoto , joka teki kaksi maalia. Inter hyökkäyspeli tuottaa tulosta mutta puolustaminen ei ole samaa tasoa. Balanssi puuttuu.

Puukkokatsomo: Uusi Tintti-albumi

Jonatan ”Tintti” Johansson.

Belgialaisen Hergén klassikkosarjakuva Tintti sisältää useita klassikkoalbumeja, joiden joukossa on monia kiistanalaisiakin teoksia, jotka ovat herättäneet kritiikkiäkin aikojen saatossa. Tintti Afrikassa , Tintti Amerikassa , Tintti kuun kamaralla ja monet muut albumit ovat kuitenkin ansainneet paikkansa suuressa sarjakuvakaanonissa.

Hamara iskee viimein

Hannan Housmand.

Vapaaottelun tapahtumat tekevät vuosien tauon jälkeen paluun Turkuun, kun useampaan otteeseen siirretty Hamara MMA järjestetään viimein Kupittaan palloiluhallissa lauantaina 28. toukokuuta. Tulessa turkulaisista ottelijoista on muun muassa Hannan Housmand , joka kohtaa Anton Larssonin . Illan pääottelussa nähdään kaksi vanhan liiton legendaa Markus Halkosaari ja Toni Valtonen , jotka ottelivat vastakkain jo 2004.

Painiva konstaapeli Kaarlo Mäkinen vyörytti Ahvenanmaan olympiakisojen kultatilastoihin

Amsterdamin vuoden 1928 olympialaiset olivat turkulaisjuhlaa. Kolme miestä lähti matkaan ja takaisin tultiin yhtä monen kultamitalin kanssa. Paavo Nurmi (vas.) voitti kymppitonnin juoksun, Kaarlo Mäkinen oman painisarjansa ja Harri Larva 1500 metrin juoksun.

Kaarlo ” Kalle ” Mäkinen (1892–1980) kuului maamme parhaimpiin kevyempien sarjojen vapaapainijoihin 1920-luvulla. Mäkinen oli alun perin Ahvenanmaan poikia, mutta hän teki työuransa poliisina Turussa ja asettui mantereen puolelle loppuelämäkseen. Hän teki painissa kansainvälisen läpimurtonsa Helsingin vuoden 1921 MM-kisojen molskilla.

Jalkapallokenttien kumirouhepäästöjä voidaan vähentää yksinkertaisilla ratkaisuilla

Ilman kiinteää estettä kumirouhe kulkeutuu vapaasti kentältä pois.

Tekonurmikentiltä ympäristöön kulkeutuva kumirouhe on mikromuovin lähde. Kumirouhepäästöjä voidaan vähentää esimerkiksi estämällä rouheen pääsy kentän hulevesikaivoihin ja opastamalla niin pelaajia kuin kenttien hoitajiakin.

Albin Granlund palaa Huuhkajiin, Benjamin Källman mukana joukkueessa

Benjamin Källman.

Miesten A-maajoukkueen taival Nations Leaguessa käynnistyy kesäkuussa neljällä ottelulla. Huuhkajat kohtaa Bosnia-Hertsegovinan Olympiastadionilla lauantaina 4. kesäkuuta, jonka jälkeen Suomi isännöi Montenegroa Olympiastadionilla tiistaina 7. kesäkuuta. Romania kohdataan Bukarestissa lauantaina 11. kesäkuuta ja Bosnia-Hertsegovina Zenicassa tiistaina 14. kesäkuuta.

Täysosuma
Rakastaa, ei rakasta, rakastaa...
Rakastaa, ei rakasta, rakastaa...
Kevään kestävä kissa.
Kevään kestävä kissa.
- Kevät tuli jo, niin minäkin. Mutta miks jengi on yhä talvipalttoossa?
- Kevät tuli jo, niin minäkin. Mutta miks jengi on yhä talvipalttoossa?
Ei mikään viivelähtö.
Ei mikään viivelähtö.
Oli kovat alennusprosentit, kun kärryillekin tuli kiire.
Oli kovat alennusprosentit, kun kärryillekin tuli kiire.
Siitä prinssistä tulin kysymään...
Siitä prinssistä tulin kysymään...
Lepuuttaahan tälläkin.
Lepuuttaahan tälläkin.
Jaa ei? No mitäs mä näillä suksilla sitte teen?
Jaa ei? No mitäs mä näillä suksilla sitte teen?
On niin kuuma toukokuu, että meni sateenkaarikin soiroksi.
On niin kuuma toukokuu, että meni sateenkaarikin soiroksi.
Just nyt ei tarvitse palvella, kiitos.
Just nyt ei tarvitse palvella, kiitos.