Joonas Ollonqvist tarkasteli Turun yliopistoon tekemässään väitöstutkimuksessa, miten työssä jatkamisen kannustimet yhdessä terveyden kanssa vaikuttavat eläköitymiseen. Hän selvitti myös, miten väestön eri sosio-demograafiset tekijät ja vero-etuuslainsäädännön muutokset ovat vaikuttaneet tuloerojen kehitykseen Suomessa.

Ollonqvist keskittyy väitöstutkimuksessaan Suomessa vuonna 2005 toteutettuun eläkereformiin ja hyödyntää laajaa yksilötason rekisteriaineistoa tuloista, eläkkeistä ja terveydestä.

– Tulosten perusteella korkeammat työssä jatkamisen kannustimet keskimäärin pienentävät eläköitymisen todennäköisyyttä, kun taas terveysvaivat vastaavasti lisäävät riskiä eläköityä. Tutkimuksen perusteella näyttää kuitenkin siltä, että erilaisen terveydentilan omaavat henkilöt reagoivat työssä jatkamisen kannusteisiin samansuuntaisesti. Tulokseen on tosin syytä suhtautua hieman varauksella johtuen useammasta syystä. Esimerkiksi käyttämämme terveysmuuttujat saattavat kätkeä huomattavaa variaatiota liittyen terveysvaivojen vakavuuteen, Ollonqvist sanoo.

Tuloerojen kehitykseen Suomessa ovat vaikuttaneet monet eri tekijät

Ollonqvist tarkasteli tutkimuksessaan, miten väestön eri sosio-demograafiset tekijät ja vero-etuuslainsäädännön muutokset ovat vaikuttaneet tuloerojen kehitykseen Suomessa vuodesta 1993 vuoteen 2014. Kyseisen ajanjakson alkupuoliskolla tuloerot kasvoivat voimakkaasti, kun taas 2000-luvun puolivälin jälkeen tuloerot eivät ole merkittävästi muuttuneet. Ollonqvist kehitti tutkimuksessaan uuden dekomponointitekniikan, jossa yhdistyvät mikrosimulointi ja regressiopohjainen tuloerojen dekomponointimenetelmä. Tällä menetelmällä on mahdollista analysoida, kuinka politiikkamuutokset ovat vaikuttaneet väestön eri sosio-demograafisten tekijöiden rooliin tulonjaossa.

– Muutokset väestön sosio-demograafisissa tekijöissä voivat vaikuttaa tulonjakoon usealla tavalla. Ensinnäkin näiden tekijöiden jakautuminen väestössä voi muuttua, mutta näiden tekijöiden arvo tulonmuodostuksessa voi myös muuttua. Lisäksi muutokset veroissa ja etuuksissa saattavat muuttaa eri sosio-demograafisten tekijöiden arvoa tulonmuodostuksessa ja siten vaikuttaa tulonjakoon, Ollonqvist toteaa.

Tutkimustulosten perusteella molemmilla vaikutuskanavilla sekä vero-etuuslainsäädännön muutoksilla on ollut merkitystä tuloerojen kehittymisessä, mutta vaikutusten suunta ja suuruus riippuvat tarkastellusta ajanjaksosta. Ennen vuotta 2005 muutokset sosio-demograafisten tekijöiden arvossa tulonmuodostuksessa ja politiikkamuutokset kasvattivat merkittävästi tuloeroja, mutta vuodesta 2005 lähtien näillä on ollut tuloja tasaava vaikutus. Vastaavasti muutokset sosio-demograafisten tekijöiden jakaantumisessa väestössä ovat kasvattaneet tuloeroja koko ajanjaksolla ja vaikutus on voimistunut vuoden 2005 jälkeen.

Ollonqvist havaitsi tutkimuksessaan, että muutokset vero-etuuslainsäädännössä ovat pääosin vaikuttaneet tuloeroihin muuttamalla sosio-demograafisten tekijöiden arvoa tulonmuodostuksessa.

Käyttäytymisvaikutukset monipuolisemmin huomioon talouspolitiikan arvioinnissa

Ollonqvist kehitti yhdessä tutkimusryhmänsä kanssa myös talouspolitiikan arviointimenetelmiä, joiden ansioista on mahdollista huomioida talouspolitiikan aiheuttamia käyttäytymisvaikutuksia aiempaa monipuolisemmin. Aiemmin Suomessa on keskitytty arvioimaan talouspolitiikan vaikutuksia tulonjakoon ja työhön osallistumispäätökseen (ekstensiivinen marginaali). Väitöstutkimuksessa työllisyysvaikutusten arviointia on laajennettu käsittämään myös muutoksia työllisten työn määrässä (intensiivinen marginaali). Menetelmässä hyödynnetään ulkoisesti estimoituja työntarjonnan joustoja, mikrosimulointia ja laajaa rekisteriaineistoa. Sen avulla tutkimusryhmä arvioi vuoden 2020 alussa voimaan astuneiden vero-etuuslainsäädännön muutosten vaikutuksia tulonjakoon ja työnteon kannustimiin.

Ollonqvist korostaa analyysin perustuvan simulointiin eikä jälkikäteen havaittuihin vaikutuksiin. Analyysissä ei myöskään ollut mahdollista huomioida koronapandemiasta johtuvia vaikutuksia työllisyyteen tai muutoksia lainsäädännössä.

– Arvioidut politiikkatoimet pienensivät tuloeroja ja köyhyyttä, mutta madalsivat samalla työnteon rahallisia kannustimia niin ekstensiivisellä kuin intensiivisellä marginaalilla. Tällä oli todennäköisesti työllisyyttä pienentävä vaikutus, Ollonqvist sanoo.

Muutokset tulonjaossa selittyivät lähes yksinomaan politiikkamuutosten välittömistä vaikutuksista, kun taas käyttäytymisvaikutuksilla ei ollut juurikaan vaikutusta tulonjakoon. Käyttäytymisvaikutukset kuitenkin melkein kaksinkertaistivat politiikkamuutosten budjettivaikutuksen johtuen sekä kerättyjen verojen pienentymisestä että maksettujen etuuksien kasvamisesta.

VTM Joonas Ollonqvist esittää väitöskirjansa Essays on Income Inequality and Financial Incentives to Work julkisesti tarkastettavaksi Turun yliopistossa perjantaina 17. joulukuuta kello 12 (Turun kauppakorkeakoulu, LähiTapiola-sali, Rehtoripellonkatu 3, Turku).

Salitilaisuuteen saapuvalta yleisöltä edellytetään koronatodistuksen esittämistä. Todistus edellytetään 16 vuotta täyttäneiltä henkilöiltä, jotka eivät ole yliopiston henkilökuntaa tai opiskelijoita. Yleisö voi seurata väitöstä myös etäyhteyden kautta.

Vastaväittäjänä on professori Markus Jäntti (Tukholman yliopisto) ja kustoksena professori Heikki Kauppi (Turun yliopisto). Tilaisuus on suomenkielinen. Väitöksen alana on taloustiede.

Väitöskirja on julkaistu sähköisenä.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)