Koroisiin suunniteltu geoterminen lämpölaitos vastatuulessa
Turku Energia ilmoitti kaksi vuotta sitten hakevansa yhdessä Turun Seudun Energiantuotanto Oy:n kanssa toimenpidelupaa kahdelle Koroisiin porattavalle lämpökaivolle. Tarkoituksena oli porata noin 7 000 metriä syvät lämpökaivot geotermistä laitosta varten Koroisten sähköaseman välittömään läheisyyteen.
Turku Energia teki energiayhtiö St1:n kanssa jo vuonna 2016 aiesopimuksen geotermisen laitoksen rakentamisesta Turkuun. Lopullinen päätös laitoksen rakentamisesta Turkuun oli tarkoitus tehdä sen jälkeen kun tuloksia oli saatu Espoossa käynnissä olevan St1:n pilottihankkeesta.
Espoon pilotti on kuitenkin ajautunut vaikeuksiin eikä se ole vastannut toiveita. Päätös Turun-laitoksesta lykkääntyy ellei hanketta haudata kokonaan.
– Projektille ei kuulu mitään tai se, mitä kuuluu Espoosta, ei kuulosta lupaavalta, kertoo Turku Energian toimitusjohtaja Timo Honkanen.
Geotermisessä lämpölaitoksissa on tarkoitus pumpata vettä toisesta kaivosta maan uumeniin, jossa se lämpiää. Kallion säröistä veden pitäisi nousta lämpimänä toisesta kaivosta ylös. Ideaa ei ole toistaiseksi saatu toimimaan Espoossa toivotulla tavalla.
– Vesi ei kierrä nyt oikein. Ei se toimi niin kuin on toivottu. Meillä ei ole mahdollisuutta ottaa sellaista riskiä, että kokeiltaisiin Koroisissa. Aiesopimus on olemassa Koroisille, mutta ellei löydy kumppania tai tapaa, jolla saadaan varmuus, että se varmasti toimii, se (lämpölaitos) jää aikomukseksi, sanoo Honkanen.
Tarvittaisiin siis kumppani, joka kantaisi riskin. Mitään virallisia päätöksiä Turku Energia ei ole tehnyt asiassa eli kaikki on yhä avoinna.
Geoterminen lämpölaitoksen oli tarkoitus olla osa käännettä, jolla Turku Energia pääsee eroon fossiilista polttoaineista.
– Tämä ei ole meille fataali asia. Energiamuutos saadaan tehtyä ja on melkein tehty ilmankin, kun Naantalissa alkaa kierrätyspolttoaineen käyttö ja ensi helmikuussa tulee käyttöön vielä yksi hukkalämpöpumppu.
Koroisten lämpölaitoksen suunniteltiin olevan Luolavuoren pellettilaitoksen tai Orikedon lämpökeskuksen kokoluokkaa eli teholtaan noin 40 megawattia.
Lasse Virtanen
















