WSP:n tekemässä ja Suomen Tieyhdistyksen tilaamassa selvityksessä tarkasteltiin, kuinka suuri osa Suomesta on pelkästään tieyhteyksien varassa. Noin puolet maakuntien asukkaista on käytännössä yksinomaan tieverkon varassa.

Tietä käytetään myös silloin, kun mennään melko kaukana olevalle rautatieasemalle. Rautatien käytettävyys edellyttää kattavaa ja kunnossa olevaa tieverkkoa. Matkojen määränpäät eivät läheskään kaikissa matkan tarkoituksissa ole junalla saavutettavissa.

Lapin ja Kainuun alueista vain noin kymmenen prosenttia sijaitsee 20 kilometrin säteellä asemasta, kun Uudellamaalla ja Kanta-Hämeessä osuus on yli 60 prosenttia.

Koko Suomen pinta-alasta noin 30 prosenttia sijaitsee 20 kilometrin säteellä rautatieasemasta. Noin 70 prosenttia Suomen pinta-alasta on – tieverkon kattavuuden puitteissa – vain tieliikenteellä saavutettavissa.

– Tieliikenteellä on poikkeuksellisen iso rooli Suomen kaltaisessa laajassa ja harvaanasutussa maassa ja se ei ole kannattavasti korvattavissa muilla liikennemuodoilla. Kattava tieverkko on valtava voimavara ja sen ei pidä missään nimessä antaa rapistua- ei valtion teiden eikä yksityisteiden, toteaa Suomen Tieyhdistyksen toimitusjohtaja Nina Raitanen.

Selvityksen mukaan viiden kilometrin etäisyydellä rautatieasemasta asuu 55 prosenttia suomalaisista, ja 20 kilometrin etäisyydellä jo 83 prosenttia eli noin viisi kuudesta suomalaisesta. Käänteisesti siis noin 17 prosenttia suomalaisista asuu yli 20 kilometrin päässä rautatieasemasta.

Uusimaa on muuhun Suomeen nähden selkeä poikkeus rautatieasemien saavutettavuuden osalta. Uudellamaalla lähes 75 prosenttia väestöstä asuu viiden kilometrin säteellä jostakin rautatieasemasta. Junamatkoihin liittyvät matkaketjut on huomattavasti helpompi järjestää ilman autoa Uudellamaalla kuin muualla Suomessa.

Myös Uudellamaalla on alueita, joissa väestö on käytännössä tieliikenteen varassa. Toinen ääripää on Satakunta, jossa vain kolmasosa väestöstä asuu viiden kilometrin säteellä rautatieasemasta. Lähes 60 prosenttia Etelä-Pohjanmaan, Keski-Suomen, Pohjanmaan ja Pohjois-Pohjanmaan väestöstä on melko kaukana rautatieasemasta tai on kokonaan tieverkon varassa.

– Liikennepolitiikkaa ei voi tehdä ainoastaan isoista liikennemääristä ja kaupunkiseuduista käsin. Liikenneverkon pitää turvata saavutettavuus ja elinkeinot koko Suomessa. Kannattavinta tämä on toteuttaa jo olemassa olevia tieyhteyksiä kuntoon laittamalla. Näin taataan myös rautateiden ja koko liikennejärjestelmän toiminta, Raitanen summaa.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)