Lounais-Suomessa kemera-tukia on maksettu elokuun loppuun mennessä 1 529 000 euroa, mikä on 200 000 euroa vähemmän kuin viime vuonna. Ympäristötukia on maksettu 544 000 euroa, mikä on vastaavasti 100 000 euroa viime vuotta enemmän.

Taimikon varhaishoitoon ja myöhempään taimikonhoitoon on Lounais-Suomessa maksettu kemera-tukea yhteensä 711 000 euroa, mikä on neljänneksen viime vuotta vähemmän. Pienpuun korjuualueiden kemera-tukimaksut ovat puolestaan hieman nousseet viime vuodesta ja niitä on maksettu 603 000 euroa.

– Taimikonhoidon kehityssuunta on huono. Metsänhoidon ja metsien tulevan kasvun näkökulmasta taimikonhoitotöihin on perusteltua satsata. Suunta on väärä, jos varsinaiset taimikonhoitomäärät pienenevät ja energiapuusavotat lisääntyvät, koska niissä on usein kyse tekemättömien taimikonhoitotöiden korjailusta, sanoo rahoitus ja tarkastuspäällikkö Ari Nikkola Suomen metsäkeskuksesta.

Metsäteiden kunnostukseen tukea on maksettu 105 000 euroa, mikä on hieman viime vuotta vähemmän. Terveyslannoitukseen myönnettiin tukea 38 000 euroa, mikä on lähes kasinkertainen viime vuoteen verrattuna.

– Terveyslannoitus, joka käytännössä tarkoittaa Länsi-Suomessa suometsien tuhkalannoitusta, näyttää olevan useassa maakunnassa ainoa työlaji, jossa työmäärät ovat kasvaneet. Tuhkalannoitus lisää kaksi tai jopa kolme vuosikymmentä puuston kasvua ja hiilensidontaa ja vähentää myös vesiin liukenevien ravinteiden määrää, kertoo Nikkola.

Ympäristötukihankkeita on Varsinais-Suomessa paljon, mutta Satakunnan puolella vähemmän. Sielläkin vauhti on kuitenkin parantunut viime vuodesta. Varsinais-Suomessa ympäristötukikohteet ovat tyypillisesti vanhoja puustoisia metsiä, puronvarsia ja lehtometsiä.

– Varsinais-Suomessa metsänomistajien kiinnostus ympäristötukeen on valtakunnan kärkeä. Maakunnassa on myös paljon ympäristötuen piiriin sopivia kohteita. Reheviä, luonnontilaisia korpia kuitenkin kaivataan lisää ympäristötukikohteiksi, kertoo rahoituksen ja tarkastuksen asiantuntija Markku Sievänen Suomen metsäkeskuksesta.

Valtakunnallisesti kemera-tukia oli maksettu elokuun loppuun mennessä metsänomistajille 21,7 miljoonaa euroa, mikä on 12 prosenttia viime vuotta vähemmän. Etenkin nuorten metsien ja suometsien tukien käyttö on vähentynyt, mutta metsätietöiden tukien käyttö on kasvanut edellisvuodesta. Ympäristötukien maksut ovat viime vuoden tasolla.

Kuluvan vuoden ensimmäisessä lisätalousarviossa myönnettiin 3,75 miljoonaa euroa lisävaroja nuoren metsän hoidon ja pienpuun korjuun kemera-tukeen. Lisätuella pienpuuta on mahdollisuus korjata energiakäyttöön noin 500 000 kuutiometriä aiempaa enemmän. Pienpuun tarve energiantuotannossa kasvaa lähivuosina, kun turpeen käyttö vähenee.

– Vähenevä turpeen energiakäyttö tulee lyhyellä aikavälillä korvautumaan valtaosin metsähakkeella. Tähän tarpeeseen raaka-ainetta on saatavilla pienpuun korjuukohteista. Samalla nuorten metsien metsänhoidollinen tilanne kohenee, sanoo metsänhoidon asiantuntija Juha Tuononen Suomen metsäkeskuksesta.

Metsäkeskuksessa on syksyllä käynnissä Tule metsään! -kampanja, jonka tavoitteena on nuoren metsän hoidon sekä pienpuun korjuun edistäminen.

Valtion kemera-tukea metsänhoitotöihin saa vuosittain noin 70 000 metsänomistajaa. Viime vuonna Metsäkeskus maksoi kemera-tukia metsänomistajille puuntuotantoon 50 miljoonaa euroa ja metsäluonnonhoitoon 8,4 miljoonaa, josta ympäristötukia oli 7,5 miljoonaa euroa.

Kemera-tukea voi hakea taimikon varhaishoitoon, nuoren metsän hoitoon ja pienpuun korjuuseen, suometsien hoitoon, metsäteiden kunnostukseen ja rakentamiseen ja terveyslannoitukseen. Tukea myönnetään myös luonnonhoitotöihin ja ympäristötukena metsänomistajille.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)