Unettomuus teki Leeni Peltosesta paremman unen lähettilään
Pitkän linjan toimittaja, nykyisin viestintäyrittäjänä toimiva Leeni Peltonen on ollut herkkäuninen jo lapsesta saakka. Omat tuskalliset valvomiskokemukset unilääkkeiden siivittämänä päätyivät lopulta oivallukseen unettomuuden lääkkeettömästä hoidosta. Parhaillaan hän toimii paremman unen positiivisena sanansaattajana.
– Aikuisiällä unettomuus vaivasi minua erityisesti. Olen ollut todella mielenkiintoisella, mutta myös vaativalla alalla mediassa töissä, kuten Suomen Kuvalehdessä toimituspäällikkönä ja Kotilieden päätoimittajana. Loppujen lopuksi olin jo neljän lehden päätoimittaja. En usko silti, että työn vaativuus oli suurin syy unettomuuteeni, vaan siihen vaikuttivat todella paljon myös muut tekijät. Jos on esimerkiksi kova huolehtimaan ja murehtimaan, niin se vaikuttaa paljon nukkumiseen.
Lääkärit määräsivät Peltoselle unilääkkeitä, joita hän söi 25 vuoden ajan. Lääkkeet eivät kuitenkaan ratkaisseet unettomuuden syytä, ja työterveyslääkäri alkoi kertoa unilääkkeiden pitkäaikaiskäytön haitallisuudesta.
Peltonen alkoi lukea aiheesta ja ottaa selvää, miten nukkua paremmin ilman lääkkeitä.
– Unettomuuteni oli ajoittaista. Välillä oli parempia ja välillä huonompia hetkiä. Uni ei ole aina myöskään virkistävää ja palauttavaa unilääkkeillä, eivätkä lääkkeet ratkaise itse ongelmaa. Uunilääkkeiden käyttöön taas liittyy aika paljon häpeää, ja niistä puhutaan usein nolostellen.
Käypähoito määrittelee unettomuuden toistuvaksi vaikeudeksi nukahtaa, vaikeudeksi pysyä unessa, liian varhaiseksi heräämiseksi aamulla tai huonolaatuiseksi yöuneksi tilanteessa, jossa henkilöllä on mahdollisuus nukkua. Peltonen muistuttaa, että vanhetessa uni muuttuu usein herkemmäksi. Toisaalta tutkimukset osoittavat, että eläkkeelle jääminen parantaa unta.
– Lisäksi pitää muistaa, että unettomuudeksi ei luokitella satunnaisesti huonosti nukuttuja öitä. Myös stressaavassa tilanteessa, kuten erotilanteessa, nukutaan monesti väliaikaisesi huonommin.
Omaa unettomuuttaan Peltonen lähti hoitamaan muuttamalla nukkumiskäytäntöjään. Unettomuuden hoito on hänen mukaansa kokonaisvaltainen paketti, ja myös todella yksilöllistä.
– Jos aloin stressata nukkumista, niin unenpäästä oli todella vaikea saada kiinni. En myöskään enää vaatinut jyrkästi itseltäni, että minun on saatava se kahdeksan tuntia unta. Minua on auttanut myös liikunnan harrastaminen ja unirytmin säännöllisyys. On tärkeää mennä nukkumaan sekä herätä suunnilleen samaan aikaan joka päivä. Myös alkoholin käyttö häiritsee unen saamista. Joskus viikonloppuna voi nukkua tunnin pari pidempään, mutta pyrin itse pitämään aika saman unirytmin koko viikon aikana.
Oivallettuaan, miten tärkeää uni on, Peltonen on halunnut tuoda uniasiaa esille viestinnän ammattilaisena. Parhaillaan hän on päätoimittajana unesta kertovilla jaksaparemmin.fi -sivustolla sekä Uniliiton Uniuutisissa. Lisäksi yksi hänen tietokirjoistaan kertoo nukkumisesta. Valvomo: Kuinka uneton oppi nukkumaan (Otava 2016) tuo esille faktatiedon lisäksi hänen omakohtaisia kokemuksiaan unettomuudesta.
– Olen saanut paljon kirjan lukeneilta palautetta siitä, että he kokevat kirjan kuin olisin kirjoittanut sen heidän elämästään. Eli varmasti moni uneton kamppailee samanlaisten ongelmien äärellä.
Marianne Rovio
















