Kaikki muistisairaudet eivät ole pysyviä, vaan osa voi johtua ohimenevistä syistä tai ne voivat olla hoidettavissa, toteaa Silja Ojala, joka on yksi Turun kaupungin viidestä muistikoordinaattorista. Ojalan mielestä on hyvä käydä muistitutkimuksissa, jos alkaa huomata poikkeavaisuuksia normaalin arjen toiminnoissa.

– Kaikista tärkeintä on, että jos itse huolestuu oman muistinsa tilasta, niin tulisi mahdollisimman pian selvittämään onko jotain huolehdittavaa, johon voidaan puuttua. Pieni unohtelu on kyllä normaalia, sillä jokainen meistä unohtelee asioita välillä elämän varrella. Mitä enemmän tulee ikää, asioiden mieleen painaminen ja palautus hidastuvat. Pysyviä ja eteneviä muistisairauksia ovat sitten esimerkiksi Alzheimerin tauti sekä otsa-ohimolohkorappeuman aiheuttamat muistisairaudet, Ojala toteaa.

Ojalan mukaan muistisairauksia esiintyy aika paljon ja niitä esiintyy myös työikäisillä, vaikka ikä onkin yksi tavallisimmista muistisairauksia lisäävistä riskitekijöistä.

– Nyt myös tutkitaan paljon enemmän muistia, jos vertaa vaikka 20 vuotta taaksepäin.

Yksi ohimenevien muistiongelmien syy on stressi.

– Lyhytkestoinen ohimenevä stressi saattaa jopa virkistää muistia, mutta pitkittynyt stressi aiheuttaa oireita muuallakin kuin muistitoiminnoissa. Stressi aiheuttaa koko keholle muutosta, ja yksi oirehan on, että keskittyminen alkaa häiriintyä ja muisti pätkii. Oireet alkavat väistyä, kun stressi helpottaa, joten on varmasti tärkeää yrittää tehdä elämästä stressitöntä. Tasapainoinen elämä on parasta aivoille ja muulle terveydelle, Ojala vinkkaa.

Ohimenevää muistinheikennystä aiheuttavat Ojalan mukaan myös erilaiset aivoverenkiertohäiriöt, lääkkeet, päihteet sekä psyykkiset syyt, joita voidaan hoitaa.

Jos kokee, että muisti on alkanut reistailla, niin voi ottaa yhteyttä muistikoordinaattoriin tai omalle terveysasemalle. Muistikoordinaattorit toimivat asiantuntijoina muistiongelmissa, ja he tekevät muistitestejä, antavat neuvoja sekä tarpeen mukaan huolehtivat jatkotutkimuksista.

– Meidän toimintamme noudattaa matalankynnyksen periaatetta ja meille voi tulla myös ilman lääkärin lähetettä. Teemme alkukartoituksen ja sitten yhteystyötä eri tahojen kuten terveyskeskuksen kanssa.

Muistihäiriöitä on hyvä lähteä Ojalan mielestä selvittämään, jos on alkanut unohdella asioita, tapaamisia ja tavaroita paljon enemmän kuin ennen.

– Puhuessa muistihäiriö voi näkyä esimerkiksi siinä, että hakee sanoja paljon enemmän kuin ennen. Tai sitten voi olla vaikeaa seurata kirjan tekstiä ja joutuu aina palaamaan uudelleen samaan tekstiin. Myös harrastukset saattavat alkaa jäädä, joko ei saa enää lähdetyksi tai haluaa vetäytyä toisten ihmisten parista.

Ojalan mukaan muistia voi huoltaa pitämällä huolta aivoterveydestään ja ylläpitää aivoterveyttä edistäviä tapoja.

– Aivoterveyttä edistäviä elintapoja ovat esimerkiksi; liikunta, päihteettömyys ja riittävä uni. Tärkeää olisi, että koko elämän aikana treenattaisiin aivoja, jotta ne toimivat. Aivoille pitää antaa päivittäin aktivointia ja työtä. Tärkeää on kuitenkin tarjota aivoille sellaista haastetta mistä itse pitää ja nauttii. Myös rutiinien rikkominen ja sosiaalinen kanssakäyminen on hyväksi. Epäedullista on se, että jää sohvalle makaamaan ja katselee telkkaria päivästä toiseen.

Marianne Rovio