Nostalginen Turku: Vetehisen samppanjakaste jäi kieltolain vuoksi antamatta
Sukellusvene Vetehinen oli Suomen laivaston ensimmäisenä valmistunut Vetehis-luokan sukellusvene, jonka elinkaari kesti 1930-luvun alusta jatkosodan päättymiseen asti. Suomi joutui vuoden 1947 Pariisin rauhansopimuksen mukaisesti luopumaan kaikista sukellusveneistään. Vetehis-luokkaan kuului kolme sukellusvenettä.
Alusten rakentaminen aloitettiin 1927 Turussa Crichton-Vulcanin telakalla. Vetehinen, Vesihiisi ja Iku-Turso valmistuivat kuitenkin vasta 1930-luvun puolella. Kaikki kolme Vetehis-luokan sukellusvenettä on nimetty suomalaisen kansantaruston olentojen mukaan.
Vetehinen valmistui keväällä 1930 ja sen vesille laskusta tuli suuri kansanjuhla. Vetehinen laskettiin Aurajokeen kesäkuun 1. päivänä ja juhlavaa tilaisuutta olivat todistamassa nuoren tasavallan korkeimmat päättäjät.
Tasavallan presidentti Lauri Kristian Relander Signe-vaimoineen saapui Turkuun junalla. Heidät vietiin suoraan rautatieasemalta Crichton-Vulcanin telakalle. Seurueeseen kuuluivat myös eduskunnan puhemies Kyösti Kallio sekä entinen pääministeri Väinö Tanner. Paikalla oli tietysti myös Suomen Puolustusvoimien korkeinta johtoa kenraaliluutnantti Aarne Sihvon johdolla. Paikalla oli myös korkea-arvoisia ulkomaisia upseereja.
Presidentin seurue kierteli telakka-alueella ja asettautui juhla-aitioon. Vetehisen kastoi maan äiti Signe Relander leikkaamalla sinivalkoisen silkkinauhan poikki. Perinteistä samppanjakastetta ei voitu suorittaa kieltolain johdosta. Oli todella uljas näky, kun Vetehinen liukui hiljalleen telakkahallista Aurajokeen.
Koko Turku hulmusi juhlaliputuksessa tänä suurena juhlapäivänä. Myös kadun varret olivat täynnä juhlavasti pukeutuneita turkulaisia. Mahtipontinen merivoimien ohimarssi ja paraati huipentui Tuomiokirkon edustalle. Crichton-Vulcanin telakan johto tarjosi juhlapäivällisen Ruissalon Marjaniemen ulkoravintolassa arvokkaalle vierasjoukolle.
Talvisodan aikana Vetehinen teki partiomatkoja Itämeren alueella. Jatkosodan sukellusveneet aloittivat miinanlaskijoina. Miinoitteita laskettiin erityisesti Viron rannikolle.
Vetehisen karumpi tulikaste koitti marraskuussa 1942, kun se osallistui kapteeniluutnantti Antti Leinon johdolla taisteluun Neuvostoliiton laivaston sukellusvene Štš-305:ttä vastaan. Vetehisen ampuma torpedo painui ohi, mutta suomalaisalus puski veneen upoksiin vihollisen osalta tuhoisin seurauksin.
Vetehinen poistui palveluskäytöstä vuonna 1946, minkä jälkeen se romutettiin.
Heikki Möttönen


















