Kieli muuttuu aikojen saatossa, erityisesti kielen eri murteet. Turun murrekin on käynyt vuosikymmenten saatossa lävitse erilaisia prosesseja, joista kielitieteilijät ja murreasiantuntijat keskustelevat. Turkuseuran murrejaoston asiantuntija ja opettaja Esa Laukkanen kertoo, että nuoriso on vanhoista Turun murteen sanoista ehkä parhaiten säilyttänyt kysymyssanan ketä.

– Ketä se oli? Ketä siält tule? Nuoret eivät käytä kysymyssanaa kuka, vaan ketä. He tuntevat myös aika hyvin Turun murteen superlatiivit. He eivät siis sano paras, pisin ja kallein, vaan kaikkest parempi, kaikkest pitempi ja kaikkest kallempi, määrittelee Laukkanen.

1800-luvulta – tai edes 1950-luvulta – peräisin olevia sanontoja ei sen sijaan Laukkasen mukaan nuorten suusta juurikaan kuule.

– Vanhin kerrostuma on häipynyt pois, mutta nuorten käyttämässä puheessa on Turun murteelle ominainen aksentti ja sanojen painotus on säilynyt. Nuorenkin turkulaisen tunnistaa turkulaiseksi juuri hänen puheensa sävelkulusta, jota muualta Suomesta kotoisin olevilla ei ole. Totta kuitenkin on, että useimmat sanat ovat hävinneet. Joko näitä sanoja ei ole käytetty pitkään aikaan tai on sellaisia sanoja joita esineinä on ollut, on lakattu käyttämästä.

Laukkanen viittaa vanhoihin käyttöesineisiin, joita on käytetty kotitalouksissa tai töiden yhteydessä. Niitä esineitä ei ole enää olemassa, joten sitä kautta sanojen käyttö on kuollut.

Laukkanen kertoo, että ominaista nykynuorten puhumille murteille on muuttoliikkeen aiheuttama tasoittuminen.

– 1960-luvulla alkoi muuttoliike maalta kaupunkeihin. Muun muassa tästä johtuu, että turkulaisista alle puolet on syntynyt Turussa. Yli puolet on niin sanotusti junan tuomia ja he ovat tuoneet paikkakunnalle omaa murrettaan ja se on omiaan tasoittamaan muidenkin puhetta. En osaa sanoa tähän tutkittua tietoa, mutta varmasti siinä on tapahtunut muuttoliikkeen ollessa voimakkaimmillaan se, että jos turkulainen on puhunut oikein vanhaa Turun murretta ja käyttänyt vanhoja sanoja, niin nämä muuttajat eivät ole ymmärtäneet tätä puhetta. Toisin sanoen torilla tai kauppahallissa myyjä ei ole yrittänyt myydä muuruutti ja repetta, vaan porkkanaa ja punajuurta.

Laukkanen nostaa esiin ruotsinkielen voimakkaan vaikutuksen Turun murteen kehityksessä. Muiden kielten vaikutus on ollut varsin vähäinen. Saksalaisten hansakauppiaiden merkitys Turun murteen kehityksessä on ollut lähinnä vain yksittäisiä sanoja.

– Ruotsinkielestä on tullut huomattavan paljon sanoja. Saksassa on sellainen verbi kuin besorgen, joka tarkoittaa hankkia, niin vanhat turkulaiset tietää, että besorkata tarkoittaa hankkia jotakin. Muuten Turun murteen sanat ovat useimmiten ruotsalaisia lainasanoja. Merimiehet ovat kyllä tuoneet tullessaan paljon sanoja, ja merkittävä osa näistä on jäänyt pois, joista meillä ei ole tietoa.

Kurt Hedborg