Kun ulkona liikkumista ei rajoitettu, sitä lisättiin, mutta vältellen hieman ruuhkaiseksi miellettyjä paikkoja. Käyttäytyminen Turussa ei juuri poikennut niistä eurooppalaisista kaupungeista, joissa pandemian asettamat ehdot olivat samanlaiset, kertoo Turun kaupunkitutkimusohjelman julkaisema raportti.

Turun yliopiston maantieteen oppiaineen tutkijat selvittivät turkulaisten ulkoilupaikkoja ja ulkoilussa koronakeväänä tapahtuneita muutoksia touko-kesäkuussa karttakyselyn avulla. Lähes puolet kyselyyn vastaajista oli lisännyt viikoittaisten ulkoilupäivien määrää. Etenkin etätyöskentelyyn siirtyneet kokivat, että arjessa löytyi enemmän aikaa ulkoiluun.

Turkulaisten suosimat ulkoilupaikat keskittyivät Aurajoen lähistölle, keskustan puisto- ja urheilualueille sekä metsä- ja ulkoilualueille keskustan ulkopuolella.

Osa tosin koki Aurajokirannan myös ruuhkaisena ja koronan oloissa turvattomana, ja kävi siellä siksi harvemmin.

– Koronapandemian heittämä haaste onkin, miten turvalliset ulkoilumahdollisuudet varmistetaan myös kaupungin keskeisissä julkisissa tiloissa. Voisiko esimerkiksi joitain jokirannan katuja sulkea väliaikaisesti autoliikenteeltä viikonloppuisin, jotta ulkoilijoilla olisi enemmän tilaa, kysyy tutkimuksen johtaja, dosentti Nora Fagerholm.

Suuri osa ihmisten kartalle merkitsemistä paikoista sijaitsi asemakaavoitettujen virkistysalueiden ja veden läheisyydessä. Lähiluonto oli arvossaan, sillä yli 80 prosenttia ulkoilupaikoista oli sellaisia, joissa käytiin yhtä usein tai useammin kuin normaalitilanteessa ja niihin saavuttiin kävellen.

Lähes kaikki vastaajat pitivät luontoympäristöä tärkeänä hyvinvointia edistävänä tekijänä ja yli puolet koki, että luontoympäristöllä oli merkittävä rooli sosiaalisen kanssakäymisen ylläpitämisessä koronakeväänä 2020.

Tuloksia voi tarkastella verkossa osoitteessa bit.ly/ulkoiluturussa.

Tutkimus on osa Suomen Akatemian rahoittamaa GreenPlace-hanketta, ja se toteutettiin yhteistyössä Turun kaupungin kanssa.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)