Turun yliopiston tutkijat selvittävät kaupungin sisäistä eriarvoisuutta Turussa Varissuolla sekä Helsingissä Kontulassa ja Vuosaaressa. Tutkimuksen lähtökohtana ovat asukkaiden omat kokemukset lähiötiloista sekä niiden käytöistä ja merkityksistä.

Hankkeen johtajan, Turun yliopiston kaupunkimaantieteen dosentin Päivi Rannilan mukaan Oikeus lähiötilaan -hankkeen tutkijat haluavat ymmärtää lähiötä kuulemalla asukkaita ja heidän kokemuksiaan mahdollisimman moninaisesti.

– Huomioimme etenkin marginaalisemmassa asemassa olevien ryhmien – kuten maahanmuuttajien, syrjäytymisuhan alaisten, asunnottomien ja ikääntyneiden – mahdollisuuksia ja esteitä käyttää julkista lähiötilaa. Heidän kokemustensa kautta on mahdollista tehdä näkyväksi laajempia rakenteellisia ongelmia. Näiden tutkiminen lähiöissä on tärkeää, sillä ihmisten tärkeimmät osallisuuden ja vaikuttamisen kokemuksen syntyvät omassa arkielämässä ja lähiympäristössä, hankkeen johtaja Rannila kertoo.

Hankkeen tutkimusaineistoa kerätään sekä Turusta että Helsingistä. Se tarjoaa mahdollisuuden peilata lähiöiden tilannetta kaupunkisuunnittelun ja -politiikan linjauksiin: miltä osin kaupunkien toimet ovat poikenneet toisistaan, ja millaiset toimet ovat edistäneet elämää lähiöissä? Monenlaiset toimijat ja toimenpiteet voivat vaikuttaa asukkaiden hyvinvointiin ja siihen, koetaanko lähiö omana kotina.

Rannila käyttää esimerkkinä Varissuota.

– Varissuon merkitystä lähiönä ja asuinpaikkana voidaan edistää monesta suunnasta. Esimerkiksi lähikoulun merkitys lähiön identiteetin ja osallisuuden tunteiden rakentamisessa on valtava. Samoin kaupunkisuunnittelun toimenpiteillä voidaan vaikuttaa eri tavoin: Esimerkiksi Turun suunnitellun raitiotielinjauksen ulottuminen Varissuolle on toteutuessaan merkittävä muutos alueelle. Tämänkaltaisten linjausten lisäksi tarvitaan arkipäivän lähiötilojen yksityiskohtaista tarkastelua, jonka tarkoituksena on lisätä tietoisuutta lähiöiden ulossulkevista käytännöistä sekä visioida keinoja tilanteen parantamiseksi, Rannila sanoo.

Turun yliopiston maantieteen osaston tutkimushanke on valittu ympäristöministeriön vetämään Lähiöohjelmaan (2020–22). Hallitusohjelmaan perustuva Lähiöohjelma pyrkii vähentämään asuinalueiden eriytymistä sekä vahvistamaan lähiöiden sosiaalista kestävyyttä. Tavoitteeseen pyritään sekä suurten kaupunkien omien kehittämishankkeiden että yliopistojen tutkimushankkeiden keinoin.

Hankkeen nimi ”Oikeus lähiötilaan” viittaa ensinnäkin siihen, miten fyysinen ja sosiaalinen kaupunkitila mahdollistavat erilaisten asukkaiden kuulumisen lähiöön. Toiseksi ”oikeus lähiötilaan” sivuaa sitä, miten yhteisön normit, tavat ja moraali vaikuttavat siihen, mitä pidetään sallittuna lähiöiden julkisissa tiloissa.

Julkiset tilat – kuten aukiot, ostarit, pihat ja urheilukentät – ovat asukkaiden kohtaamispaikkoja, joihin on periaatteessa pääsy kaikilla. Toimiva julkinen tila vaatii kuitenkin, että ihminen kokee tilan omakseen ja haluaa toimia siellä.

– Julkisen tilan merkityksen huomaa helpoimmin kaupunkien keskustoissa. Esimerkiksi Turun panostus Aurajokivarren julkisten tilojen kehittämiseen on edistänyt kaupunkitilan käyttöjä ja saanut kaupunkilaiset tuntemaan Jokirannan omakseen. Kaupungin kehittämisen soisi kuitenkin olevan demokraattisempaa siten, että myös lähiöiden julkisiin tiloihin panostettaisiin enemmän. Toimivassa kaupunkitilassa ei ole tärkeää vain asuminen, vaan myös se, mitä tapahtuu rakennusten välissä, Rannila painottaa.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)