Filosofian tohtori Harri Jalonen on nimitetty Vaasan yliopiston uudeksi sosiaali- ja terveyshallintotieteen professoriksi. Hän aloittaa tehtävässä elokuun alussa.

Jalonen on Vaasan yliopiston ja Tampereen yliopiston tieto- ja innovaatiojohtamisen dosentti. Hän on väitellyt Tampereen teknillisessä yliopistossa vuonna 2007 tiedolla johtamisesta kunnallisessa päätöksenteossa.

– Kompleksisuusteoreettinen ajattelu on ollut punainen lanka tutkimuksessani. Sillä voidaan hyvin tavoittaa ajassa liikkuvia ilmiöitä – kuten juuri nyt tuoreimpana koronapandemia, joka on halvaannuttanut koko maapallon ällistyttävällä nopeudella. Korona on hyvä esimerkki siitä, miten asioiden keskinäisriippuvuudet synnyttävät yllättävää kehitystä, jota on kovin vaikea ennakoida, sanoo Jalonen.

Jalonen kertoo uutena sote-professorina haluavansa jatkaa Vaasassa menestyksellä toteutettua kompleksisuusajattelun soveltamista sote-johtamisessa.

– Olen tutkimuksessani soveltanut kompleksisuusajattelua erilaisissa ympäristöissä kuten julkisjohtamisessa, sote-järjestelmän jäsentämisessä ja innovaatioiden leviämisessä.

Jalonen toimii tällä hetkellä johtavana yliopettajana ja arvonluonnin tutkimusryhmän johtajana Turun ammattikorkeakoulussa. Hän on johtanut ja osallistunut lukuisiin kansallisiin ja kansainvälisiin tutkimus- ja kehittämishankkeisiin. Hän on julkaissut noin 50 vertaisarvioitua tieteellistä artikkelia ja noin 150 konferenssipaperia, kirjan lukua, sanoma- ja aikakausilehtiartikkelia tai blogikirjoitusta. Lisäksi hänelle on vuosien varrella kertynyt vahva pedagoginen osaaminen.

Vaasaan Jalosta innoitti se, että hänellä on uudessa tehtävässään mahdollisuus syventää tutkimustaan. Lisäksi yliopistossa oli jo ennestään tuttuja tutkijoita, jotka ovat myös erikoistuneet kompleksisuusajatteluun.

Vaasan yliopistoon onkin tänä keväänä syntynyt uusi kompleksisuustutkimuksen ryhmä, jossa on mukana useita tutkijoita. Tutkimusryhmää vetää hiljattain Vaasan yliopistossa aloittanut tutkimusjohtaja VTT Petri Uusikylä.

– Ryhmä on poikkitieteellinen, sillä kompleksisuus ei ole ilmiönä tai ajattelutapana sidoksissa vain yhteen tieteenalaan, sanoo professorina aloittava Jalonen.

Kompleksisuustieteissä ilmiöitä, asioita tai ongelmia pidetään kompleksisina, kun niiden systeemit ovat tiukasti toisiinsa kietoutuneita ja vaikuttavat toistensa toimintaan. Jalosen mukaan esimerkiksi organisaatiokulttuuria voidaan lähestyä vuorovaikutuksessa ilmaantuvana uskomusjärjestelmänä. Jokaisella kulttuurin vaikutuspiirissä elävällä on siitä oma tulkintansa, mutta kukaan ei pysty tyhjentävästi määrittelemään, miten kulttuuri on syntynyt ja miten se muuttuu. Asioita tapahtuu ilman yhtä näkyvää syytä.

Jalosen tuleva sosiaali- ja terveyshallintotieteen professorina sijoittuu yliopiston johtamisen akateemiseen yksikköön. Se kiinnittyy tutkimuksellisesti myös yliopiston InnoLab-tutkimusalustan teemoihin.

Jalonen uskookin, että kompleksisuusajattelulla voi olla paljon annettavaa yliopiston tutkimusalustojen ja muiden tutkimusryhmien toimintaan. Tuloksena voi olla innovatiivista ja yllättävääkin yhteistyötä.

Kompleksisuusajattelun lisäksi Jalonen kertoo olevansa innostunut etenkin arvonluonnin problematiikasta sekä tiedolla johtamisesta ja innovaatioista.

– Miten arvonluonti syntyy, kuka sitä määrittelee, millaisilla kriteereillä ja miten sote-organisaatiot kykenevät tuottamaan asiakkailleen, toimintaympäristölleen ja laajemmin yhteiskuntaan arvoa.

Tiedolla johtaminen on Jalosen mukaan äärimmäisen tärkeää sosiaali- ja terveysjärjestelmässä. Tiedolla johtamisen arvo syntyy siitä, miten hyvin toiminnasta syntyvä tieto palautuu toiminnan ohjaamiseen.

– Koronaan keksitään ratkaisu lääketieteessä, mutta sitä odotellessa olennaista on se, miten hyvin poliitikot ja viranomaiset onnistuvat tekemään ja kommunikoimaan tietoon perustuvia ratkaisuja.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)