Verkkokauppa on yleistynyt eniten ruokakaupassa, mutta useimmat ostavat verkosta vaatteita, kertoo Danske Bankin kysely. Suomalaiskuluttajien huoli ilmastonmuutoksesta on laskenut vuodessa.

Verkkokaupan suosio on suurin nuorten ja pääkaupunkiseudulla asuvien keskuudessa, kertoo Danske Bankin kuluttajakysely.

Helsinkiläisistä 36 prosenttia kertoo esimerkiksi hankkivansa yli puolet huonekaluista ja kodinkoneista verkkokaupasta, kun muualla maassa osuus on 27 prosenttia. Tulos oli samansuuntainen myös vaatteiden ja ruuan verkkokaupan osalta.

Eniten verkkokauppa-aktiivisuuteen vaikuttaa kuitenkin ikä, sillä 18–39-vuotiaista noin 55 prosenttia tilaa vähintään puolet vaatteistaan verkossa.

– Verkkokaupan suurta osuutta Helsingissä selittää osittain juuri nuorten suosio, sillä kiinnostus verkkokauppaan on matalampaa vanhemmilla ikäluokilla. Silti tulos osoittaa, että verkkokauppa on saanut jalansijaa alueella, jossa on kauppakeskusten kapasiteettia lisätty eniten, Danske Bankin ekonomisti Jukka Appelqvist sanoo.

Toiseksi yleisintä verkkokaupoista tilaaminen on Pohjois- ja Itä-Suomessa.

Ruuan verkkokauppa on edelleen kyselyssä mukana olevista verkkokaupan alueista pienin, mutta se on yleistynyt eniten vuodessa. Vuosi sitten 19 prosenttia oli joskus tilannut ruokaa verkosta, kun nyt osuus on neljännes.

– Ruuan verkkokauppa eroaa muista verkkokaupan alueista siinä, että se on alueellisesti rajattua. Päivittäistavaroita voi ostaa verkkokaupoista vain suurimmissa kaupungeissa. Yleistymisestä huolimatta ruokaostosten tekeminen vaikuttaa olevan yllättävän vähäistä jopa muuten verkkokaupoista paljon ostavien keskuudessa.

Osana kyselyä kysyttiin myös suomalaiskuluttajien näkemyksiä ilmastonmuutoksesta ja miten he ovat mahdollisesti pyrkineet muuttamaan kulutustaan ilmastonmuutoksen torjumiseksi. Vuodessa suomalaisten huoli ilmastonmuutoksesta on laskenut: Vuosi sitten ilmastonmuutoksesta oli erittäin huolissaan 29 prosenttia, nyt 20 prosenttia.

– Muutos ilmastoasenteissa on tapahtunut juuri tässä erittäin huolissaan olevien määrässä. Yksi selitys asenteiden muuttumiselle voi löytyä ilmastonmuutoksen luonteesta: se on pitkäaikainen ilmiö, jonka eteneminen ja torjuminen ovat hitaita prosesseja. Lisäksi niiden osuus, jotka eivät ole huolissaan, on kasvanut. Voi olla, että runsas keskustelu ilmastonmuutoksesta on aiheuttanut vastareaktioita.

Huolen vähentyminen heijastuu suoraan myös kulutustottumuksiin. Vuosi sitten 19 prosenttia kertoi, että ei ole muuttanut kulutustaan ilmastonmuutoksen takia. Nyt osuus on 24 prosenttia. Eniten huolissaan ilmastonmuutoksesta ovat vanhemmat ikäluokat.

Yleisimmät tavat muuttaa kulutusta ovat kierrätyksen lisääminen, kulutuksen vähentäminen ja kodin energian kulutuksen pienentäminen.

– Eniten kulutustaan ovat muuttaneet nuorimmat ja vanhimmat ikäluokat. Vähiten muutoksia ovat tehneet keski-ikäiset.

Kaikissa kolmessa tuoteryhmässä verkosta ostaminen on vuoden aikana hieman yleistynyt. Niiden osuus, jotka ostavat vähintään puolet verkosta, on vaatteiden osalta noussut viisi prosenttiyksikköä, kodinkoneiden/huonekalujen osalta neljä prosenttiyksikköä ja ruoan osalta kaksi prosenttiyksikköä.

Naiset ostavat verkosta miehiä useammin vaatteet, mutta kodinkoneiden ja huonekalujen osalta tilanne on päinvastainen, kuten myös vuosi sitten. Ikä korreloi vahvasti verkko-ostamisen kanssa.

Matalimman koulutustason omaavissa on hieman enemmän niitä, jotka eivät lainkaan osta näitä tuotteita verkosta.

Huoli ilmastonmuutoksesta on jopa hieman vähäisempää kuin vuosi aiemmin. Erittäin huolissaan olevien osuus on pienentynyt merkitsevästi. Naiset ovat selvästi miehiä enemmän huolissaan ilmastonmuutoksesta. Hieman muuta maata vähäisempää huoli on maaseudulla.

Naiset nimeävät viime vuoden tapaan selvästi miehiä useammin eri toimia, joilla ovat muuttaneet kulutustottumuksiaan. Miehistä nyt jo lähes kolmannes sanoo, ettei ole muuttanut kulutustottumuksiaan. Nuorimmissa ja vanhimmissa on muita enemmän kulutustottumuksiaan muuttaneita.

Tiedot kerättiin web-kyselynä 19.– 23. joulukuuta YouGovin kuluttajapaneelissa.

Tutkimuksen kohderyhmään kuuluvat 18 vuotta täyttäneet suomalaiset. Lähtöotos muodostettiin ja lopullinen vastaajajoukko painotettiin aikuisväestöä edustavaksi iän, sukupuolen ja asuinalueen mukaan. Kokonaistuloksissa (N=1500) keskimääräinen virhemarginaali on noin 2,3 prosenttiyksikköä suuntaansa (95 %:n luottamustasolla).

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)