Puulämmitys kiinnostaa yhä useampia ja monet käyttävät takkalämmitystä jonkin toisen lämmitysmuodon ohella. Ilmastokriisin myötä monet ovat kuitenkin alkaneet miettiä takanpolton vaikutuksia ilmastolle. Puun poltosta syntyy savua ja palamiskaasuja, joten sen voisi kuvitella suurissa määrin kuormittavan ilmastoa. Näin ei kuitenkaan välttämättä ole.

Puulämmityksen ilmastovaikutuksista keskustellaan paljon ja aiheesta löytyy monenlaista, ristiriitaistakin tietoa. Voiko takkaa polttamalla itse asiassa pelastaa maapallon?

Puun käyttö asuntojen lämmityksessä on lisääntynyt 2000-luvulla, kertoo Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Myös sen osuus ilmansaasteiden muodostumisesta on kasvanut: puulämmitys tuottaa THL:n mukaan jopa neljäkymmentä prosenttia kaikista Suomen pienhiukkaspäästöistä. Pienhiukkaset ovat mikroskooppisia ilmassa leijuvia hiukkasia, jotka ovat ihmisen hengityselimistöön joutuessaan terveydelle vaarallisia.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen mukaan pienhiukkasten lisääntyminen johtuu siitä, että nykyaikana puuta poltetaan väärin, jolloin puut eivät pala täydellisesti.

Päästöjen kannalta ratkaisevaa onkin juuri se, miten puita poltetaan. Hannu Murtokare Tulisija- ja savupiippuyhdistys ry:stä ohjeistaa, että tulisijassa tulisi polttaa vain puhdasta ja kuivaa puuta. Käsitelty puu ei kuulu takkaan, ja kosteat halot pitää kuivattaa huoneenlämmössä ennen polttamista. Sytykkeenä ei saa käyttää roskaa ja kierrätyskelpoista materiaalia, vaan ne tulee viedä kierrätykseen.

Päästöjen vähentämistä ajatellen tärkein vaihe puunpoltossa on sytyttäminen. Joissakin tulisijoissa parhaiten toimii päältä sytyttäminen, toisissa taas puut palavat parhaiten sivulta tai alta sytytettyinä. Oikean sytytystavan löytääkseen kannattaa tutustua oman tulisijan käyttöohjeisiin tai kysyä neuvoa nuohoojalta.

Säätilalla on paljon merkitystä puun palamisen kannalta.

– Paras sää puiden polttoon on kuiva, korkeapaineinen sää pienellä tuulenvireellä, sanoo Murtokare.

Matalapaineen aikana puu palaa huonommin, sillä takka ei vedä silloin yhtä hyvin kuin korkeapaineen aikana. Kostea ilma synnyttää savupiippuun ilmalukon, joka täytyy poistaa ennen takan lämmitystä. Sen voi poistaa esimerkiksi polttamalla paperia tulipesän yläosassa tai puhaltamalla nokiluukun kautta hiustenkuivaimella lämmintä ilmaa savupiippuun. Lämmin ilma aukaisee ilmalukon.

Tulisija on myös nuohottava säännöllisesti.

– Vakituisesti asutut kiinteistöt tulee nuohota vähintään kerran vuodessa ja vapaa-ajan asunnot vähintään kolmen vuoden välein, Murtokare kertoo.

Lisäksi on syytä kiinnittää huomiota oikeanlaiseen puun säilytykseen.

Puulämmitys ei ole sen ilmastoystävällisempää kuin mikään muukaan lämmitysmuoto. Se toimii hyvin kuitenkin toisen lämmitysmuodon lisänä, sillä se tasoittaa lämmityskuluja.

– Tulisija toimii hyvin esimerkiksi yhdessä ilmalämpöpumpun kanssa, sanoo Murtokare.

Elli Kummala