Asumiseen kului kaikkiaan vajaa 66 terawattituntia (TWh) energiaa vuonna 2018. Kulutus laski noin terawattitunnilla edellisestä vuodesta. Sää oli edellistä vuotta lämpimämpi, mikä laski lämmitysenergian tarvetta. Asuntojen lukumäärä ja tilavuus kasvoivat edelleen. Tilojen lämmitysenergian kulutus laski kolme prosenttia vuodesta 2017 vuoteen 2018. Kotitalouslaitteiden energiankulutus nousi kaksi prosenttia. Tiedot perustuvat Tilastokeskuksen asumisen energiankulutus -tilastoon.

Asumisen energiankulutuksesta vajaa 68 prosenttia kohdistui asuinrakennusten tilojen lämmitykseen, 15 prosenttia käyttöveden lämmitykseen ja viisi prosenttia saunojen lämmitykseen. Sähkölaitteiden, ruoan valmistuksen ja valaistuksen osuus oli 13 prosenttia. Asumisen osuus energian loppukäytöstä on keskimäärin 20 prosenttia. Asumiseen luetaan myös vapaa-ajan asunnot.

Kolmannes asumisen energiankulutuksesta oli sähköä vuonna 2018. Vajaa kolmannes kulutuksesta oli kaukolämpöä ja reilu viidennes oli puuta. Sähköä kului vajaa 23 TWh – kulutuksen taso on pysynyt suunnilleen samana kolme vuotta. Sähköstä 47 prosenttia kului tilojen lämmitykseen ja 36 prosenttia kotitalouslaitteisiin. Loppuosa sähköstä kului käyttöveden ja saunojen lämmitykseen.

Asuinrakennusten tilojen lämmitykseen kului energiaa 44 TWh vuonna 2018. Kulutus laski kolme prosenttia edellisestä vuodesta. Tilojen lämmityksen yleisimmät energialähteet olivat kaukolämpö, puu ja sähkö, joiden osuus oli 82 prosenttia tilojen lämmitysenergian kulutuksesta. Seuraavaksi yleisin energialähde oli lämpöpumppuenergia.

Lämpöpumppujen käyttö lämmitykseen on kasvanut merkittävästi vuosituhannen alusta. Tämä näkyy sekä lämpöpumppuenergian että lämpöpumppujen sähkönkäytön kasvuna. Lämpöpumppuenergiaksi lasketaan lämpöpumppujen ympäristöstä talteen ottama energia. Lämpöpumppujen sähkönkäyttö sisältyy asumisen energiatilastossa lämmityksen sähkönkulutukseen.

Lämmitysenergian tarpeeseen vaikuttaa lämmitettävän pinta-alan ja rakennuskannan energiatehokkuuden lisäksi ulkoilman lämpötila. Sen muutoksia seurataan lämmitystarveluvuilla. Vuosi 2018 oli lämpimämpi kuin vuosi 2017, vaikka molemmat olivat selvästi kylmempiä kuin ennätyslämmin vuosi 2015.

Saunojen lämmitykseen käytettiin noin kolme TWh energia vuonna 2018. Vajaat kaksi kolmasosaa energiasta oli puuta ja reilu kolmannes sähköä. Käyttöveden lämmityksen energiankulutus oli kymmenen TWh.

Kotitalouslaitteiden, eli ruoan valmistuksen, valaistuksen ja muiden sähkölaitteiden, energiankulutus vuonna 2018 oli reilu kahdeksan TWh. Laitteiden osuus koko asumisen energiasta oli vajaa 13 prosenttia. Tästä ruoan valmistukseen, eli liesien ja uunien käyttöön, kului prosenttiyksikkö ja valaistukseen reilu kaksi prosenttiyksikköä. Loppu reilu yhdeksän prosenttiyksikköä kului muissa sähkölaitteissa. Näihin kuuluvat mm. ruoan valmistuksen pienlaitteet, kylmälaitteet, pesu- ja kuivauskoneet, televisiot ja tietokoneet laitteineen, hissit ja autonlämmitys.

Asumisen energiankulutus -tilasto perustuu tilojen, käyttöveden ja saunojen lämmitysenergian kulutuksen osalta Tilastokeskuksen laskentamalliin, jossa on hyödynnetty useita eri tietolähteitä. Osa tiedoista on jouduttu arvioimaan, kun tietolähteinä käytettyjen kyselytutkimusten tutkimusväli on pitkä.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)