Valtakunnallisen Runo-Kaarina-esikoiskokoelmakilpailun voittaja on julkistettu. Vuodesta 1994 järjestettyyn kilpailuun tuli keväällä pitkälti toistasataa käsikirjoitusta, joista kirjailija Kari Levolan johtama raati valitsi voittajaksi espoolaisen Ilkka Tahvanaisen käsikirjoituksen. Kaarinan kaupunki on kustantanut Tahvanaisen esikoiskokoelman, ja se kantaa nimeä putkista ja virtauksista.

Ilkka Tahvanainen (s. 1968) on työskennellyt tekstien parissa parikymmentä vuotta. Virkamiestaustainen Tahvanainen on kirjoittanut elämässään satoja asiakirjoja, joissa faktojen pitää olla kohdallaan. Juuri se selittääkin osaltaan hänen kiinnostustaan runouteen.

– Olen kirjoittanut lyriikkaa enemmän tai vähemmän säännöllisesti lähestulkoon puolet elämästäni. Ammattiini kuuluu paljon tiedollisen ja muodollisen tekstin tuottamista, tässä taas saa tehdä jotakin muuta, huomion voi kiinnittää aivan erilaisiin asioihin.

Runo-Kaarina-kilpailun voittajakokoelma alkoi kehittyä, kun Tahvanainen kiinnostui jostakin, mikä ei liity sen enempää lyriikkaan kuin hänen ammattiinsakaan: putkiremontista. Lähtökohtana oli omakohtainen kokemus.

– Kolme vuotta sitten meillä tehtiin linjasaneeraus, ja kiinnostuin siitä kielestä, jota sen yhteydessä käytetään, niistä tiedotteista, putkiremonttikielestä. Samalla totesin, että tällaisesta aiheesta ei ole juurikaan kirjoitettu runoja.

Putkiremonttikielen innoittamana syntyi olemassaoloa peilaava tarina.

– Minulla ei ole siihen mitään lukuohjetta, jokainen tulkinta on oikea, Tahvanainen lupaa.

Eniten hän odottaa yleisön reaktioita.

– Kiinnostavinta on tietenkin se, mitä kokoelma herättää lukijoissa.

Tahvanaisen monipuolinen kiinnostuksensa kieltä kohtaan kuuluu kokoelmassa.

– Paitsi eksistenssikertomus, putkista ja virtauksista on myös kielitietoinen kirja, joka avautuu moneen suuntaan. Se antaa vihjeitä, ei kerro suoraan. Uskaltaisin sanoa, että se on jossain kohdin jopa hauska. Tarinan keskiössä on ihminen, joka joutuu järjestelmän, jonkun ulkopuolisen asian, uhriksi. Tässä tapauksessa rakennusfirma ottaa vallan ihmisen elämästä, ja ihminen joutuu hajoavan ympäristön keskelle. Sitä voikin lukea vaikka pakolaiskertomuksena tai tarinana vanhasta miehestä, jonka putkisto alkaa hajota ja rapautua.

– Runo-Kaarinan taso oli tänäkin vuonna tasokas ja monipuolinen. Aivan kärkeen ja kilpailun voittoon nousi kokoelma, joka erottui vahvalla omaäänisyydellään. Ilkka Tahvanainen on uskaltautunut ja ottanut haltuun aihepiirin, joka on runoudessamme harvinainen: melkein realismi haastaa lukijan kiehtovaan näkymään, jota runoilija toteuttaa perin omintakeisella tyylillään, toteaa Runo-Kaarina-raadin puheenjohtaja Kari Levola.

Voittaminen ilahdutti Tahvanaista.

– Olin sinä tiistaina pitämässä luentoa, ja huomasin vasta luennon jälkeen, että minua on yritetty tavoitella monta kertaa. Koitin soittaa takaisin, mutta tuloksetta. Sitten huomasin Tommi Parkon kirjoittaman viestin: ’Heips! Onneksi olkoon Runo-Kaarinan voittaja!’ Ja vastasin: ’Minäkö?’ Siitä käynnistyi kokoelman viimeistely. Kirja on kauttaaltaan tosi tuore, uusimmat runot ovat vain muutaman viikon ikäisiä. Kaikki tekstit on kirjoitettu ja sovitettu nimenomaan tähän kirjaan ja tähän teemaan, Tahvanainen kertoo.

Tahvanainen on vuodesta 1994 järjestetyn Runo-Kaarina-kilpailun 27. voittaja. Aiempiin voittajiin lukeutuvat muun muassa Reetta Niemelä (1997), Arto Lappi (2001), Raisa Jäntti (2015) ja tasavallan presidentin puoliso, runoilija Jenni Haukio (1999), joka on myös Runo-Kaarina-kilpailun suojelija.

Voittajan valitsee kirjailija Kari Levolan vetämä raati, johon vuoteen 2021 saakka kuuluvat vuoden 2015 voittaja Raisa Jäntti, vuoden 2014 Runo-Kaarina-voittaja Mirka Mattheiszen, kirjailija Tommi Parkko sekä Kaarinan kaupungin edustajat: kirjastotoimenjohtaja Ritva Nurminoro, kansalaisopiston rehtori Risto Jaakola ja vapaa-ajan lautakunnan edustaja Kirsi Lehto.

Tahvanaisen voi kuulla esittävän runojaan ja keskustelevan kokoelmastaan muun muassa kirjailijavieraana Kaarina-talossa 17. lokakuuta kello 17.30, Varsinais-Suomen Runoviikon klubilla Bar Ö:ssä lauantaina 9. marraskuuta kello 16 ja Kaarinassa 12.−15.2.2020 toista kertaa järjestettävän Runo-Kaarina-festivaalin yhteydessä. Tahvanaisen sanataidenäyttely on esillä Kaarina-talossa lokakuun ajan.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)