Kuka päättää nopeusrajoituksista ja millä perusteella?
Nopeusrajoitusta asettaessa huomioidaan tieluokka. Moottoriteillä nopeusrajoituksena voi kesällä olla korkeintaan 120 km/h, muilla pääteillä 100 km/h, jos olosuhteet sallivat ja seutu- ja yhdysteillä yleensä korkeintaan 80 km/h. Taajamissa nopeutta voi yleensä olla korkeintaan 50 km/h tai alle, aina korkeintaan 60 km/h.
Huomioitaviin seikkoihin kuuluvat myös tien kunto (runsaat urat, kuopat ja reiät alentavat nopeusrajoituksia, kunnes tie korjataan, päätöksen tekee paikallinen ELY-keskus), liikennemäärät (mitä enemmän liikennettä, sitä alemmat rajoitukset), liittymien sekä jalankulku- ja polkupyöräliikenteen määrä tien varressa, tien turvallisuushistoria (mitä enemmän tiellä onnettomuuksia, sitä tiukemmat rajoitukset), tien kaarteisuus ja leveys, liikenteen aiheuttamat meluhaitat, tasoristeykset sekä lauttarannat, avattavat sillat, tunnelit, koulut ja muut tienvarren palvelut.
Maanteiden nopeusrajoituksista päättävät ELY-keskukset Väylän sekä liikenne- ja viestintäministeriön ohjeiden mukaan. Kaduille, rakennuskaavateille, toreille ja muille vastaaville liikennealueille nopeusrajoituksen asettaa kaupunki tai kunta. Taajamamerkin sijoittamisen päättää kunta kuultuaan ELY-keskusta. Yksityisen tien nopeusrajoituksen asettaa yksityinen tienpitäjä saatuaan siihen kunnan suostumuksen.
Miksi nopeusrajoitus ei vaihdu kelin mukaan? Joillakin teillä käytetään vaihtuvia nopeusrajoitusmerkkejä. Teiden varsilla olevat tiesääasemat keräävät sää- ja kelitietoa vaihtuvia nopeusrajoitusmerkkejä varten. Näiden havaintojen pohjalta järjestelmä ehdottaa keliin sopivat nopeusrajoitukset, jotka tieliikennekeskuksen päivystäjä voi harkintansa mukaan muuttaa.
Joskus sade- ja lumikuurot tai tien liukkaus ovat hyvin paikallisia, eikä kyseisellä kohdalla ole tiesääasemaa. Silloin huonosta kelistä ei saada tietoa ja nopeusrajoitus on liian korkea. Tienkäyttäjän tuleekin aina sovittaa ajonopeus vallitsevien keliolosuhteiden mukaiseksi.
Jos nopeusrajoitus tuntuu kohtuuttoman alhaiselta, syynä voi olla se, että rajoituksella säädellään liikennevirtaa. Rajoituksia alennetaan ruuhka-aikoina turvallisuuden ja sujuvuuden parantamiseksi aikaohjatusti tai liikennetieto-ohjauksella.
Tienpitäjä pyrkii pitämään liikennemerkit puhdistettuina, mutta sääolosuhteet eivät aina mahdollista sitä, että kaikki merkit olisivat luettavissa koko ajan. Joskus lumi tai huurre voi peittää nopeusrajoitusmerkin näkyvyyden. Siitä kannattaa soittaa Tienkäyttäjän linjalle puhelinnumeroon 0200 2100 (24 h/vrk), jotta liikennemerkki käydään puhdistamassa.
Talven ja pimeän ajan takia nopeusrajoituksia alennetaan, jotta pienennetään onnettomuusriskiä. Se kohoaisi muuten pimeällä kaksinkertaiseksi ja liukkaalla moninkertaiseksi verrattuna päivänvalossa ja sulalla kelillä ajamiseen.
Talvirajoitusten ansiosta säästyy vuosittain arviolta kahdeksan ihmisen henki ja 36 jää loukkaantumatta. Alennettujen rajoitusten ansiosta myös polttoaineenkulutus laskee ja päästöt vähenevät, päällyste kuluu hitaammin ja rengasmelu pienenee.
Alennetut rajoitukset ovat voimassa kevääseen saakka, kunnes jälleen ajo-olojen parannuttua palataan kesänopeusrajoituksiin. Tavallisesti kesänopeuksiin siirrytään maalis-huhtikuun vaihteessa.
Liikennemerkkien ohella suurinta sallittua nopeutta säätelevät myös muut liikennesäännöt. Tieliikennelaki velvoittaa kuljettajaa ottamaan huomioon muun muassa tien kunnon, sään, kelin, näkyvyyden ja liikenneolosuhteet. Nopeusrajoitus ei ole nopeussuositus, vaan lain mukaan suurin tielle sallittu nopeus. Turvallinen ajo voi edellyttää toisinaan huomattavasti alempaa nopeutta kuin liikennemerkki sallii.
Aamuset-kaupunkimedia (AKM)














