Suomi on tarkoitus nostaa kiertotalouden kärkimaaksi vuoteen 2025 mennessä. Kiertotalous vaatii kuitenkin muutoksia kulutustottumuksissa, lainsäädännössä, arvoissa ja markkinoiden muutoksessa.

– Yksi tärkeä muutos syntyy tavallisten kuluttajien kautta, ja moni onkin nykyään valmis maksamaan eettisesti tärkeinä pitämistään asioista. Uudenlaiset tuotteet ovat aina aluksi kalliimpia, mutta ajan myötä hinnat varmasti tasoittuvat. Paras tilanne olisi tietysti se, että hinnat eivät nouse kuluttajille, sanoo erityisasiantuntija Olli Hakala Varsinais-Suomen ELY -keskuksesta.

Kiertotaloudessa kulutus perustuu omistamisen sijaan palveluiden käyttämiseen, jakamiseen, vuokraamiseen sekä kierrättämiseen.

– Yksi keino on palveluiden ostaminen sen sijaan, että omistetaan esineitä. Se kannustaisi yrityksiä valmistamaan kestäviä ja päivitettäviä tuotteita. Kuluttaja maksaisi kuukausimaksun esimerkiksi pesukoneen käytöstä, ja koneen rikkoutuessa korjaus sisältyisi hintaan. Tämä saa yritykset valmistamaan kestäviä koneita, joita on helppoa purkaa ja joihin on helppo vaihtaa osia tarpeen vaatiessa. Eli päästäisiin eroon siitä kulttuurista, jossa rikkinäisen tilalle ostetaan automaattisesti uutta, Hakala selittää.

Kiertotaloudessa on kyse siitä, että resurssit säilyvät vielä sen jälkeen kun tuote on kulunut loppuun. Kiertotalouden idea on se, että tuotteita valmistetaan kestäviksi niin, että ne pysyvät käytössä ja kierrossa mahdollisimman pitkään.

Yhtenä esimerkkinä kiertotaloudessa käytettävästä raaka-aineesta voisi mainita muovin. Tällä hetkellä muovin kierrätyspotentiaali on vielä todella heikko. Kierrätetyn muovin kysyntä Euroopassa on vain 6 prosenttia muovin kysynnästä. Toisaalta vain alle 30 prosenttia EU:n alueella syntyvästä muovijätteestä kerätään kierrätystä varten.

– Tarvitaan uutta osaamista, ideoita ja teknologiaa, jotta kiertotalous tulee osaksi arkea. Kiertotalouden tärkein ajatus on, että neitseellisten materiaalien käyttöä vähennetään, joka puolestaan vähentää ympäristöhaittoja. Kun raaka-aineet saadaan kierrätettyä ja otettua talteen paikallisesti, niin ne ovat myös paikallisten yritysten hyödynnettävissä, Hakala sanoo.

Kiertotaloudessa jäte hyödynnettäisiin, ja aikaisemmin negatiivisen arvon saaneet roskat nousisivatkin positiivisesti uudelleenkäytettäviksi ja niille tulisi arvoa.

– Tavallisesti pitää maksaa, jotta jäte kuljetetaan pois ja käsitellään. Tämä on se malli mihin olemme tottuneet. Kiertotaloudessa yhden jäte on kuitenkin toisen raaka-aine, ja sillä voi olla markkina-arvoa, Hakala toteaa.

Marianne Rovio