– Täällä on ollut hyvä puhdistaa mieli yrittäjyyteen ja tekemiseen. Kaupunkilaispoikana en tajunnut, kuinka hienoa aamukahvia juodessa on tarkistaa, onko kurjet pellolla ja kettu pihalla. Keskellä ei-mitään linnunlaulu kuulostaa tosi hienolta. Aloitan päiväni kuuntelemalla linnunlaulua, sanoo DBTL-kohuissa muutama vuosi sitten ryvettynyt Pasi Tamminen.

Syksystä 2016 Tamminen on asunut Kemiönsaarella. Tuolloin hän osti yhdessä Marja-Leena Jukan kanssa Västanfjärdissa sijaitsevan Brännbodan vanhan kansakoulun, jossa on nykyään sekä ympäri vuoden auki oleva ravintola että majoitustoimintaa.

– Eihän sitä kukaan uskonut, että tänne keskelle ei-mitään pystyy tekemään tällaista, mutta meillä oli näkemys, että pystyy. Vappuviikolla 2017 saatiin paikka auki ja vuoden 2017 aikana täällä kävi yli 22 000 ihmistä, Tammminen sanoo.

Hän kertoo, että samantyyppinen paikka oli ensin suunnitteilla Viroon, mutta kun myynnissä ollut kansakoulu löytyi, päätti Tamminen tarttua tilaisuuteen. Ikänsä kaupungissa asuneen Tammisen sopeutumista luonnon keskelle epäilivät monet omista vanhemmista lähtien.

– Puolentoista vuoden perusteella voin sanoa, että olen sopeutunut hyvin. Täällä ihmiset auttavat toisiaan pyyteettömästi, mikä kaupunkikulttuurista puuttuu. Jos täällä tarvitsen apua, sitä löytyy varmasti. Yhteisöllisyys on täällä ihan erilaista kuin kaupungissa. Siitä olen tykännyt.

– Täällä kylällä on vain kirkko, kyläkauppa, kirjasto ja osa-aikainen apteekki. Itse olen löytänyt kirjaston uudelleen. Olin unohtanut sen kaupunkielämässä. Olin Google-mies. Nyt etsin taas tietoa kirjastosta.

Kansakoulua on uudistettu paikan henkeä kunnioittaen. Paikan historia koulussa näkyy monin tavoin. Paljon tavaraa on jätetty paikalleen. Muun muassa ruokasalina toimivan salin liikunnallisesta historiasta muistuttavat katossa roikkuvat lenkit, joissa aikanaan ovat roikkuneet voimistelurenkaat.

– Sisustuksessa hyödynnämme paikallisia kierrätyskalusteita. Ruokasalissa esimerkiksi on vanhainkodin pöytä ja tuoleja Kemiön elokuvateatterista. Ruokapuolella hyödynnämme mahdollisimman lähiruokaa. Lisäksi henkilökunnan kädenjälki näkyy. Esimerkiksi hampurilaisissamme käytettävä kastike on ranskalaisen kokkimme oma resepti, Tamminen kertoo.

Yrittäjähenkisyyden jälleen löytänyt Tamminen puuhaa Kalkholmenin niemeen tislaamoa, jossa on tarkoitus valmistaa giniä, akvaviittiä ja tölkitettyä gintonicia.

– Valmisteluja on tehty vuoden päivät. Työaikataulu on se, että ensimmäinen pullo tulisi ulos tammikuussa 2019, mutta siihen vaikuttaa sekin, miten lupa-asiat etenevät. Meillä on tavarantoimittajia katsottu ympäri Eurooppaa ja syksyllä tavarat ovat toivottavasti Suomessa, jotta linjasto voidaan asentaa.

Ilkka Lappi