Valtiovarainministeri Petteri Orpo (kok.) arvioi, että valtio lähestyy vuonna pistettä, jolloin sen ei tarvitse enää ottaa lisälainaa paikkaamaan julkisen talouden alijäämää.

– Velaksi eläminen loppuu. Oma tavoite, että päästäisiin vuonna 2019 todella pitkälle ja kohti sitä nollaa, sanoi maanantaina Varsinais-Suomi kasvuun -seminaarissa puhunut Orpo.

Viime vuoden budjetti rakennettiin kuuden miljardin euron velanotolle. Tilinpäätös on kolmen miljardin luokkaa eli tarve puolittui. Tämän vuoden budjetissa velkaa otetaan lisää kolme miljardia euroa. Orpo laskee, että jos talouskasvu jatkuu ennustetusti, vain puolet siitä tarvitaan.

– Jakovaraa ei ole. Jos noususuhdanteen huipulla rakennetaan budjetti kolmen miljardin velanotolle, niin missä se jakovara on? Ei missään. Jakovara syntyy sen jälkeen, kun ollaan plussalla.

Orpo arvioi, että työllisyysaste on korkeampi kuin yli 20 vuoteen.

– Kun riittävän moni työikäinen ja työkykyinen on töissä, eikä työelämän ulkopuolella, niin silloin homma toimii. Voimme saavuttaa hallituksen itse itselleen asettaman 72 prosentin aika hurjan tavoitteen työllisyysasteesta. Nyt ollaan jo yli 70:n.

– Jos ollaan kolmen prosentin hujakoilla talouskasvussa tänä vuonna ja ensi vuosikin reilusti yli kahden, sillä trendillä tullaan hyvinkin pääsemään 72 prosentin työllisyysasteeseen.

Orpo sanoo, että aktiivimalli on vain yksi työllisyystoimista.

– Kukaan ei väitä eikä kuvittele, että sillä ratkaistaan työttömyysongelma. Mutta jos asiantuntijat arvioivat, että se voi tuoda 5 000–12 000 työllistä lisää, niin ne ovat arvokkaita toimia. se ei ole leikkaus. Samassa yhteydessä, kun päätös tehtiin, karenssipäiviä työttömyysjakson alusta vähennettiin kahdella. Se kompensoi 4,5 prosentin mahdollisen työttömyysturvan leikkauksen. Siinä on kannustinta ja siinä on kyllä lievästi keppiä, mutta tämä on kyllä lievin niistä malleista, jota pöydällä oli. Muuttaa voidaan, mutta sitä ei peruta.

– Jos kerran vaaditaan aktiivisuutta, pitää huolehtia siitä, että resurssit ovat kunnossa.

Orpo sanoo, että hallitus on vielä vaiheessa paikalliseen sopimiseen tähtäävissä toimissa.

– Kiky-sopimus on kiistatta auttanut vientiteollisuutta. Se vaikutti varmasti. Vienti lähti nousuun loppuvuodesta 2016. Kiky syntyi sanoihin aikoihin. Ei se sitä yksin ratkaisut, mutta toi ennustettavuutta ja luottamusta siihen, että Suomessa pystytään sopimaan asioista. Kyllä se ensimmäisen kerran oli miinusmerkkinen ratkaisu. Kiitos siitä palkansaajajärjestöille. Se oli tärkeää kilpailukyvyn ja viennin kannalta, mutta paikallinen sopiminen ei toteutunut.

Hallitus arvioi kevään aikana miten paikallisen sopimisen kanssa edetään, vai edetäänkö ollenkaan.

– Itseksemme emme pärjäisi täällä hetkeäkään. Kaikki puheet siitä, että pistetään rajat kiinni tai erotaan eurosta tai Euroopan unionista, ovat ihan järkyttäviä. Koko Suomen hyvinvointi perustuu vientiin. Olemme vuosikymmeniä myyneet maailmalle osaamistamme ja tuotteita. Maailmaa, jossa ruvettaisiin kavahtamaan kansainvälisyyttä, sitä ei ole.

Lasse Virtanen