Labyrintti-elokuvatrilogian päätösosa ei syntynyt onnellisten tähtien alla. Elokuvan päätähti Dylan O’Brien ehti loukkaantua kesken kuvausten niin pahasti, että elokuva lyötiin joksikin aikaa jäihin. Lopulta trilogian päätösosa ehti valkokankaalle noin vuoden suunniteltua myöhemmin.

Samalla James Dashnerin nuortenkirjoihin perustuvan trilogian otollisin aika on auttamatta ohi. Wes Ballin ohjaama leffatrilogia käynnistyi 2014, kun teinidystopiat elivät pienoista buumia. Vajaa neljä vuotta myöhemmin buumista on jäljellä vain muisto.

Tosin elokuvasarjan kolmannen osan perustella ei tarvitse ihmetellä, miksi Labyrintti-sarja ei nosta teiniscifiä suosta. Labyrintti – Tappava lääke on Labyrintti-trilogian heikoin osa ja kaiken lisäksi kestää lähes kaksi ja puoli tuntia

Ilmeisesti tekijätkään eivät ole luottaneet yleisön muistiin odottamattoman pitkän poissaolon jälkeen, sillä aluksi kerrataan pika pikaa, miten ratkaisevan taistelun porteille on päädytty.

Lyhyesti sanottuna Thomas (O’Brien) ystävineen joutuu palaamaan lähtöpisteeseen, jotta aikuisten salajuoni teinien päänmenoksi saataisiin torpedoitua.

Trilogian päätös pyrkii olemaan eeppinen hyvän ja pahan taisto, mutta T.S. Nowlinin käsikirjoitus on kovin sekava ja osin myös epälooginen. Hahmojen uskottava reagointi joutuu antamaan tilaa juonenkuljetukselle. Samalla jännitteen rippeetkin karisevat. Vaikka Thomas ja muutama muu päähenkilö kuvataan pääasiassa pidettävinä, ei katsoja hirveästi jännitä nuorten puolesta trilogian päätösosassa.

Thomas kokee trilogian aikana varsin perinteisen kasvutarinan. Kuten aika usein arvoituksellisuuden varaan jännitteensä rakentavan elokuvan kohdalla usein käy, jännitys laukeaa, kun lankakerää keritään auki. Kun jännite kerran laukeaa, Labyrintti-elokuvat eivät ole osanneet missään vaiheessa luoda jännitettä uudelleen. Trilogia valitettavasti hyppäsi oman hainsa yli jo ensimmäisen elokuvan viimeisen kolmanneksen aikana.

Kun Thomas aikanaan Labyrintin ensimmäisen osan alussa astui muistinsa menettäneenä aukiolle hissistä, hän oli epätietoinen protagonisti, jonka menneisyydessä oli paljon kysymyksiä. Trilogian päätösosaan mennessä Thomas on muuttunut toimintasankariksi, jonka toiminnasta on karissut kaikki epäröinti. Samalla Thomasin hahmosta on karissut aika paljon syvyyttä, vaikka O’Brien onkin roolissaan näyttelijä paikallaan.

Parhaat puolet viimeisessä Labyrintti-elokuvassa ovat ulkoisia. Labyrintti – Tappava lääke on aiempien osien tapaan komean näköinen. Näyttävässä paketissa valitettavasti on sisällä vain keskinkertaista ja ennalta-arvattavaa toimintaa.

Ilkka Lappi