Yksityismetsistä ostettiin viime vuonna puuta 17 prosenttia kymmenen vuoden keskiarvoa enemmän. Puukauppa käynnistyi hyvin heti alkuvuodesta ja kauppa kävi tasaisena vuoden loppuun asti. Metsäteollisuus ry:n jäsenyritykset ostivat vuonna 2017 yksityismetsistä puuta 35,2 miljoonaa kuutiota. Määrä oli seitsemän prosenttia suurempi edelliseen vuoteen verrattuna.

Tukkeja ostettiin yhteensä 15,6 miljoonaa kuutiota, joka oli 11 prosenttia enemmän kuin edellisenä vuonna. Kuitupuuta ostettiin kolme prosenttia enemmän kuin vuonna 2016, eli 18,3 miljoonaa kuutiota.

Mänty- ja koivutukin vuoden 2017 keskimääräinen kantohinta nousi kolme prosenttia edellisvuodesta ja kuusitukin kantohinta viisi prosenttia. Kuitupuun kantohinnat nousivat 1–3 prosenttia.

Joulukuussa mäntytukista maksettiin keskimäärin 56 euroa kuutiolta, mutta hinta vaihteli alueittain ja hakkuutavoittain 34 ja 60 euron välillä. Kuusitukin keskihinta oli 59 euroa kuutiolta vaihdellen 36 ja 62 euron välillä. Koivutukin keskihinta oli 41 euroa kuutiolta ja vaihteli 34 ja 45 euron välillä. Mänty- ja koivukuidun keskikantohinta oli 16 euroa ja kuusikuidun 18 euroa kuutiolta. Kuitupuiden hinta vaihteli yhdeksän ja 20 euron välillä.

Kantohintojen vaihteluun on useita syitä. Hintatasoon vaikuttavat korjattavan puuston kokonaismäärä, puun laatu, runkojen koko, hakkuutapa, metsä- ja kaukokuljetusmatka, maasto sekä korjuuajankohta. Tämän vuoksi puun hinta saattaa vaihdella merkittävästi jopa vierekkäisillä kohteilla.

Hankintakauppoina puuta ostettiin yhteensä 4,3 miljoonaa kuutiota, eli 12 prosenttia kaikista kaupoista. Lähes neljä viidesosaa niiden ostoista oli kuitupuuta. Hankintakaupoissa metsänomistaja toimittaa puut kuljetusreitin varrelle.

Puukauppa otti digiloikan Suomessa, kun puun myyjien ja ostajien yhteisesti omistama sähköinen puukauppapalvelu Kuutio.fi aloitti toimintansa. Palvelu helpottaa kysynnän ja tarjonnan kohtaamista, parantaa puumarkkinoiden toimintaa ja tehokkuutta sekä lisää koko suomalaisen metsäsektorin kansainvälistä kilpailukykyä.

– Sähköiset palvelut ovat olleet arkipäivää muilla aloilla jo pitkään, joten oli jo aikakin siirtyä digiaikaan myös puukaupassa. Samalla on kuitenkin annettava tunnustusta kaikille niille yhteistyökumppaneille, jotka mahdollistivat Kuutio.fi-palvelun syntymisen. Teimme kansainvälisesti tarkastellen historiaa, sillä ratkaisu on ensimmäinen koko maan kattava ja kaikille avoin sähköinen puukauppapaikka koko maailmassa, sanoo Metsäteollisuus ry:n metsäjohtaja Tomi Salo.

Toinen merkittävä virstanpylväs saavutettiin, kun metsätietolaki vahvistettiin vuoden lopulla. Sen voimaanastumisen myötä metsänomistajille taataan paras mahdollinen palvelujen tarjonta, kun metsävaratiedot saadaan tehokkaampaan käyttöön.

– On erittäin tärkeää, että puumarkkinoilla kilpaillaan palveluiden sisällöllä eikä tiedon omistuksella. Olen varma, että metsätietolaki on ollut pullonkaulana monelle tärkeälle uudistukselle ja odotan, että aivan lähivuosina tulemme näkemään Suomessa merkittävän metsätiedon vallankumouksen, jossa voittajia ovat sekä puunmyyjät että ostajat, visio Salo.

Vuosi 2017 oli myös lahopuun lisäämisen vuosi. Metsäteollisuusyritykset nostivat osana metsäteollisuuden metsäympäristöohjelmaa lahopuukysymykset vahvemmin esiin metsänomistajille sekä toteuttivat aktiivisesti tekopökkelökampanjoita.

– Metsäteollisuus haluaa koko metsäalalle kulttuurimuutoksen lahopuun osalta. Lahopuu on tärkeä kolopesijöille ja sitä ravintonaan käyttäville lajeille. Haluamme tulevaisuuden, jossa lahopuuta jätetään kasvavasti ja sitä lisätään eri toimin puunkorjuualoille rikastamaan metsäluonnon monimuotoisuutta, pohtii Salo.

Vuosi oli korjuuolosuhteiltaan poikkeuksellisen hankala. Eri muodoissa tulleet runsaat sateet pehmensivät metsämaita ja haastoivat puunkorjuuta lähes koko maassa.

– Metsäteollisuusyritykset kohtasivat vuonna 2017 viime vuosikymmenten haastavimmat korjuuolosuhteet. Olosuhteisiin nähden selvisimme kohtuullisesti puuhuollon järjestämisestä. Puunhankinnan kustannustaso kuitenkin nousi, mikä heikensi metsäteollisuuden kansainvälistä kilpailukykyä. Onneksi alkuvuosi 2018 on näyttänyt pakkasten myötä jo paremmalta, toteaa Salo.

Suomi on yksi maailman suurimmista sellun, paperin ja kartongin tuottajista sekä Euroopan suurimpia sahatavaran tuottajia.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)